Sermersuup aakkiartornera pissutigalugu nunarsuarmiut tamarmik Kalaallit Nunaannut qiviartarput takuniarlugu silaannaap allanngoriartorneranit qanoq sunnerneqarniarnersoq. Kalaallillu Nunaanni takornariaqarnerup siuariartornera pissutigalugu inuussutissarsiorfik taanna sunniuteqarnerlunnerit annikillisarnissaasa qularnaarnissaannut akisussaaffeqarpoq nunamilu ineriartornermik pitsaasumik pilersitseqataanissaminut.
Visit Greenland 2018-ip aallartilaarnerani CSR Greenland-imut ilaasortanngorpoq. Aggustusimi Visit Greenland CSR pillugu suleqatigiit iluanni isummersoqatigiinnermi peqataavoq, tassanilu akerliusoqarani isumaqatigiissutigineqarpoq Nunatta Takornariaqarnikkut Siunnersuisoqatigiivi atajuarsinnaasumik takornariaqarnikkut ineriartortitsinerup ingerlanneqarnerani akulerussimasutut peqataanissaminut pisussaaffeqartoq. Tamatumunnga peqqutaaginnanngilaq maligassiuisinnaagatta inuussutissarsiorfimmilu peqataasut imminnut attaveqartilersinnaallugit kisianni aamma peqqutigalugu CSR ulluinnarni sulinitsinni ilanngutivillugu pigereeratsigu.
(...)Kalaallillu Nunaanni takornariaqarnerup siuariartornera pissutigalugu inuussutissarsiorfik taanna sunniuteqarnerlunnerit annikillisarnissaasa qularnaarnissaannut akisussaaffeqarpoq nunamilu ineriartornermik pitsaasumik pilersitseqataanissaminut.
Continues further down the page...
Isumasioqatigiinnermi Towards More Tourism novemberimi kalaallinut angallassisartunut ingerlanneqartumi akisussaassuseqartumik takornariaqarneq annertuumik ukkatarineqarpoq, Visit Greenland aamma Air Greenland qaaqqusisoralugit. Takornariaqarnerup atajuarsinnaasumik ineriartortinnissaanut periusissiap ataatsimoortup pilersaarusiornissaanut isumaqatigiissuteqarfiginissaanullu sumiiffinni najugallit akuutissallugit pingaarpoq.
Soqutiginnitsit assigiinngitsut ilanngutitittariaqarpagut – atajuarsinnaassuseq anguniagaavoq kisimiilluni anguneqarsinnaanngitsoq.
UNWTO’p Ineriartortitsinermik Anguniakkat Atajuarsinnaasut atorlugit taamaaliorsinnaavugut, anguniakkat allat ilagalugit, ima iliornikkut:
peqqissaartumik sulineq aamma aningaasarsiornikkut siuariartorneq pilerisaarutigalugit (anguniagaq 8)
akisussaassuseqartumik atuineq aamma nioqqutissiorneq (anguniagaq 12),
aamma anguniakkat pillugit suleqatigeeqalerneq (anguniagaq 17).
Takornariaqarneq misigisassarsiortitsisoq tassaavoq aamma atajuarsinnaasumik takornariaqarneq, peqqutigiinnarnagu takornarissat ukunani pineqartut avatangiisinut kulturimullu attuumassuteqartunut pimoorussisartuummata kisianni aamma peqqutigalugu takornariaq misigisassarsiortoq najukkami inuiaqatigiinni aningaasanik atuinerpaasarmat, takornarianut allanut naleqqiullugu. 2017-imi USAID Reportimi (nalunaarusiami) ilisimatuutut misissuinerup takutippaa takornariaq misigisassarsiortoq takornariamut ‘nalinginnaasumut’ naleqqiullugu feeriarnermini aningaasartuutit 65%-ii misigisassarsiornernut, akunnittarfinnut, angallannermut, tammajuitsunut atortarai.
Kalaallit Nunaanni aamma nunani tamalaani angallassisartut akornanni najukkani pitsaanerulersitsinissanut tunngatitanik kusanartorsuarmik suliaqartunik pitsassuarnik assersuutissaqareerpoq akisussaassuseqartumik takornariaqarnermik pilerisaarutiginnittunik. Aajuku takornariaqarnermik pilersuisut imaluunniit angallassisartut 13 kusanartorsuarnik suliaqartut:
Air Greenland’ip CSR-imut periusissiaa suliffeqarfiup periusissiaanut ilanngutitinneqarsimavoq. CSR-imut pisortaqarnerup tunniusimalluinnartup saniatigut Air Greenland akisussaassuseqartumik takornariaqarnermi ima sulisarpoq ingerlassassaqartoqaraangat periarfissarsiuussisarluni, sumiiffinnni pisoqartitsisoqassatillugu pilersitsisoqassatillugulu najukkami inuiaqatigiit akuutittarlugit tapersersortarlugillu, soorlu Avannaata Qimussersua, nunatsinni qimussimik sukkaniunnerit annersaat, aamma praktikertarfissanik piareersaaneq ilinniartitsinermut pilersaarut annertooq ilanngullugu.
Lars Ankerip Arctic Dream ingerlappaa, taanna Tunumi takornariaqarnermik ingerlatsinernik neqerooruteqartartuuvoq. Siusinnerusukkut nammineq qimmeqarsimasutut qimmit nerisassaannik tangeqarluartunik aningaasartuutitigullu kinguneqartitsilluartumik nioqqutissiornissamut siuttuusimavoq, taamaattullu Kalaallit Nunaanni qimuttunik qimmiutilinnut tamanut nassiussuisarluni. Saniatigut Østrigimi uumasut atugassarititaannik illersuisartut Robin Hood Tierschutzverein suleqatigalugit imermik agguaassineq suliniutigisimavaa. Kalaallit Nunaanni qimmit qimuttut tamarmik nerisassaqartinneqarnissaat isumagineqarpoq KNI suleqatigalugu,
Aamma inuit najukkaniittut ilisimasortatut aquttutullu sulisorisarpai, aamma ilinniartitsinermik ingerlataqarluni, tassani kalaallit inuusuttut piginnaaneqarsinnaanerminnik takutitsisimasut aamma piffissaq eqqorlugu takkussinnaasut sapaatit akunnerini 5-ni umiatsiamik ingerlatitsisutut pikkorissarnermi peqataanissamut neqeroorfigisarlugit. Aamma sulisoq kinaluunniit tuluit oqaasiinik pikkorissarnermut peqataasinnaasoq tiimimut akissarsiaginnerusarpoq. Arctic Dream-imi sulisut ilaqutaasalu suliffeqarfiup umiatsiaatai arfininngornerni sapaatinilu sunngiffimmi sammisanut atortarsinnaavaat.
Blue Ice Explorer Kalaallit Nunaata kujataani ukiut qulikkaat marluk sinnerlugit takornariaqarnermi qitiusimavoq.
Blue Ice Explorer Kalaallit Nunaata kujataani ukiut qulikkaat marluk sinnerlugit takornariaqarnermi qitiusimavoq. Taamaammat Greenland Tourism Award 2018-imik nersornaaserneqarnerat tulluarpoq, pitsaanerpaamik kiffartuussisarnertik aamma isumannaatsumik ingerlassaqartarnertik pissutigalugit. Selskabi najukkami takornarianit ornigarneqaatit ineriartortinnissaannut tikikkuminartuunissaannullu annertoorsuarmik sunniuteqarsimavoq, soorlu niviugaasalerluni qissattarneq, pisulluni angalaarneq, qallunaatsiaat illukui, nunaqarfinnut takornariartitsisarneq aamma savaatilinnut feeriartitsisarneq – ingammik savaatilinnik suleqateqarneq ima kinguneqarsimavoq ornittagaq taanna asseqanngitsumik nunatsinni inississimallugu.
Ingerlatanik iluatsitsisunik ingerlatsisut soorlu Ilimanaq lodge aamma Glacier Lodge Eqi, selskabit taakku marluk suliniutit aamma ingerlatsinerit atajuarsinnaasut najukkanilu inuiaqatigiinnut aningaasatigut iluanaarutigineqarsinnaasut ineriartortinnissaat pingaartippaat.
Ilimanaq Lodge Kalaallit Nunaanni takornariaqarnermi imminut immikkoortutut inississimavoq nunaqarfinnguami 50 sinnilaaginnarlugit aalaakkaasumik inulimmi angerlarsimaffeqararami. Illunnguit taakku pilersinneqarnerisigut takornarissat allatigut orninngisaannartussaasimagaluagaannut ornittagassamut nutaamut kajungertilersimavaat, tassuunakkullu najukkami najugalinnut aningaasarsiorfissamik nutaamik suliffissanillu nutaanik pilersitsisimalluni. Avannaata Kommuniani borgmesteri Palle Jerimiassen naapertorlugu illoqutigiit ukiumut isertittagaat 2010-mi 240.000 DKK-niit 2017-imi 420.854 DKK-nut qaffariarsimavoq (Sermitsiaq 2018).
Illunnguit nuannarineqarluartut uku kangerlummut isikkivigilluinnartumiipput illuaqqallu najoruminarsakkat kiassarnerat kallerullu innilersornerat seqernup qinnguaasa nukissiuutitut atornerannit pivoq. Aamma imeq uffarfinni anartarfinnilu nusuttakkani atorneqartoq sermimik aatsitamit pivoq.
Aasaanerani Greenland Adventuresimi ilitsersuisut Kulusumi meeqqanut aamma meeqqanut Tasiilameersunut akeqanngitsunik pikkorissaasarput.
IMG paasisimasaqarnertik ilaatigut East Greenland Rock Climbing Project aqqutigalugu siammartertarpaat. 2014-imili ingerlanneqalersimalluni suliniutip anguniagaraa qaqqanik qaqqasiorluni majuarfissanik pilersitsinissaq, aqqutitalersukkanik najukkami najugalinnit tikeraanillu atorneqarsinnaasunik, aamma Tunumi sumiiffinni allani qaqqanik qaqqasiorluni majuarfissatut piukkunnarsinnaasunik misissuinissaq, kisianni aamma najukkami najugallit ilinniartissallugit aammalu qaqqasiorluni majuartarnermik soqutigisaqarnerat pilersillugulu paariniarlugu. Aasaanerani Greenland Adventuresimi ilitsersuisut Kulusumi meeqqanut aamma meeqqanut Tasiilameersunut akeqanngitsunik pikkorissaasarput.
2018-imi Greenland Tourism-imi Sustainability Award-imik nersornaasigaaqqammersoq Greenland Outdoors imminut ima ilisaritippoq suliffeqarfimmik ingerlalluartumik isumannaatsuunermik annertuumik pingaartitsisumik pilersitsisimasutut, pinngortitap paarilluarnissaanut kimilimmik sulissuteqarsimasutut aamma kalaallit pinngortitamik iluaqutiginnittarnerannut pinngortitamiittarnerannullu ilumoortutut. Selskabip tikeraani Kalaallit Nunaanni pinngortitamut qanimut itisuumillu misigisaqartittarpai, ingerlassinerit motorillit atornagit atajuarsinnaasumik aaqqissuussat angalaarnernilu nerisassat nammineq pisat neqeroorutigalugit.
Hotelit annersaat una Kalaallit Nunaanni inuusuttunik ilinniartitsinermik aamma piginnaanerannik ineriartortitsinermik sivisuumik ingerlatsisimavoq. Praktikertunut sungiusarnissamut programmeqarput annertuumik, tassani piffissamut sivisuumut pilersaarusiorneq aamma avatangiisit pillugit pilersaarusiorneq ilaallutik.
Maanna Hotel Icefiord sumiiffimmeersunik nerisassiornermik ima iluatsitsisimatigaaq, soorlu tuttup neqaanik imaluunniit umimmaap neqaanik pølseliorneq aamma(…)
Nerisassat timmisartukkuunngitsoq taamaallaalli immakkut tikisinneqartartut atornerisigut sulisut najukkamiittut sassaalliutigisassaminnik nutaanik pilersitsinissamut pilerisaarneqaannartutullusooq ittarput. Maanna Hotel Icefiord sumiiffimmeersunik nerisassiornermik ima iluatsitsisimatigaaq, soorlu tuttup neqaanik imaluunniit umimmaap neqaanik pølseliorneq aamma periusissiaq taanna najoqqutaralugu aalisakkanik pujoorineq, allaat ungasinngittukkut sulisutik ataatsimik ilasariaqalerlugit.
Inuk Hostels najukkami nerisassanut aamma najukkami kulturimut ataqqinninneq peqqaataaniilli pissusissamisoortutut pigereerpaa. Tamanna unnuisarfittut pisiassatullu neqeroorutigisaanni malunnarpoq. Tikeraartut illuaqqami kalaalerpaluttumi akunnissinnaapput nerisassallu najukkamit pisut igaffimmi piareersakkat ussersinnaallugit.
PGI Greenland tassaavoq selskabi Kalaallit Nunaanni nalunaarsorneqarsimasoq Ilulissanilu angerlarsimaffeqartoq, angalasunut nunaqarfimmi inuunermik ilumoortumik paasisaqarasuttunut misigisassanik pilersuinermik ukkataqartut. Oqaatsuni, angerlarsimaffiata aappaa tassaniikkami, tikeraat nunanit tamalaaneersut amerlassusii ataatsikkut tigusinnaasaat killeqarpoq, sapinngisarlu tamaat naapertorlugu najugaqavissut igasuusarput, unnuiffissanik neqerooruteqartarlutik aamma qimusserarnissanik neqerooruteqartarlutik.
Selskabiugami qajartornermik neqerooruteqartartoq PGI-ip tikeraamik qajartornerup sorlaanut attaveqalersinnissaat anguniagaraa, peqatigiiffillu suleqatigalugu takutinniarlugu qanga qajaq qanoq sananeqartarsimasoq ulloq mannalu tikillugu suli sananeqartartoq.
Aamma PGI Greenlandip Qajaq Ilulissat suleqatigivaa, tassaasoq peqatigiiffik qanga kalaallit qajaanik sananissamut atuinissamullu pilerisaarisartoq, periaaseq qajaq amerlugu atorlugu. Selskabiugami qajartornermik neqerooruteqartartoq PGI-ip tikeraamik qajartornerup sorlaanut attaveqalersinnissaat anguniagaraa, peqatigiiffillu suleqatigalugu takutinniarlugu qanga qajaq qanoq sananeqartarsimasoq ulloq mannalu tikillugu suli sananeqartartoq. Aamma peqatigiiffillu atortorissaarutinik paarlaasseqatigiittarput, atortorissaarutillu atallaallu naleqquttut atukkiuttarlugit imaani sivisunerusumik sungiusarsinnaaniassammata aamma inuusuttut ersinatik timersuummik annertunerusumik ilinniarsinnaassammata.
Aaqqissuisup ilanngussaa: PGI ulloq 1. jan. 2019 Albatros Arctic Circle Ilulissat-nit pisiarineqarpoq, piginnittuulersullu PGI’ip najukkami inuiaqatigiinnguanik peqataalersitsisarnerata allanngortinnissaanik siunertaqanngillat.
North Sailing selskabiuvoq Islandimeersoq Tunup sineriaanut takornariartitsisarnermini angallatinik qangatut tingerlaatersortartunik atuisartoq, ilaat ataaseq tassaalluni umiarsuaaraq marlulik kallerup innitortumik motorilik akuleriissitanik ingerlatilik. North Sailing avatangiisinik innarlitsaaliuinissamik pingaartitaqarpoq aamma uumasunik imarmiunik mianersortumik pissusilersornissaq.
Kalaallit Nunaanni angallassisartut avannarpasinnerpaamiittut ilaat Uummannaq Seasafaris misigisassanik aamma pisussanik piareersaaneq aqutsinerlu neqeroorutigigaangamikku najukkameersunik sulisoqartarnertik tulluusimaarutigisarpaat. Tuniniagartik ineriartortillugulu allanngortippaat nunamik ilisimaarinninneq najoqqutaralugu aamma najukkami piginnaanerit angalaarnernut soorlu qimusserarnernut aalisariarnernullu, ungasinngitsukkullu akunniffissanik, unnuisarfissanik, pitsaanerusumik pitsaassusillit neqeroorutigisinnaalissallugit illuaqqat ‘Easy Dome’ pilersinnerisigut.
Atajuarsinnaassuseq Nunatsinni takornariaqarnermik inuussutissarsiorfimmi pingaarnersiuinermi salliutinneqartuaannarsimanngilaq, aningaasarsiornikkut iluaqutissartaanik paasisimasaqanngissuseq pissutigalugu. Kisianni sumiiffinni takornarialerisartunut erseqqissaatigineqartariaqartoq tassaavoq suliffeqarfik atajuarsinnaanissamut pitsaasumik periusissiaqartoq inuussutissarsiorfimmi unammillernartumik ilumut pitsaaquteqarmat. Uku pissutigalugit:
Inuussutissarsiorfimmi peqataasut akornanni suliffeqarfiit ataqqineqalerlunilu nersornartinneqalissaaq
Selskabit nunani tamalaani suliaqartartut amerliartortut pilersuisunik takornariaqarnikkut akisussaassuseqartumik periusissiaqartunik toqqaasarput. Misissortarpaat suleqatigiumaakkatik namminneq anguniakkamissut anguniagaqartuunersut
Visit Greenland akisussaassuseqartumik takornariaqarnerup pingaassusiata iluaqutissartaasalu takutinnissaat anguniarlugu suliniarpoq. Immitsinnut qiviarluta nalilersuinitsinni maanna ima iliornikkut tamanna pisarpoq:
Takornariaqarneq misigisassarsiortitsisoq ineriartortinneqassaaq pilerisaarutigineqarlunilu, suliarinnittoqarfimmi tassani kulturi, pinngortitaq aningaasarsiornikkullu siuariartorneq tasioqatigiillutik ingerlasariaqartut ataqqineqarpoq
Ukiup ilaa takornariaqarnerpaaffiusartup sivitsornissaa ineriartortillugu pilerisaarutigalugulu
Nunani tamalaani takornarialerisartut sumiiffinni takornarialerisartunut attaveqartilerlugit
Akisussaassuseqartumik takornarialerineq pillugu ilisimasat siammarterlugit Campus Kujallermi, nunatsinni takornarialerinermik ilinniagaqarfik
Nunaqarfinni takornarialerineq ineriartortinneqassaaq pilerisaarutigineqarlunilu nunap immikkoortuini DMO-t suleqatigalugit (ornittakkanik amerlisaaneq)
Nunap immikkoortuini DMO-t qaninnerusumik suleqatigalugit ornittakkani nunaqqatigiit akuusarnerat annertunerulersillugu
Umiarsualiviit piareersimassusissaannut pilersaarutit ingerlatissallugit, taamaaliornikkut nunani tamalaani umiarsuarnik takornariartaassuarnik ingerlatsisut pitsaassusissamut piumasaqaataat erseqqissarlugit, aammalu ornittakkami nunaqqatigiit takornariat nunanit tamalaaneersut qanoq niuerfigineqarsinnaanersut ajoqersuullugit
‘iluatsitsiffiusimasunik oqaluttuat’ pilerisaarutigalugit internetikkullu saqqumineraluttuinnarneq
Ataatsimut isigalugu, uagut aamma takornarialerinermik inuussutisssarsiorfiusoq tamarmi taama iliornissanut assut pikkorinnerusinnaakuttoor(aluar)pugut.
