Kalaallit Nunaat qaammatini kingullerni nunarsuarmi soqutigineqarluarnerulersimavoq, tamannalu Visit Greenlandip misissuinera nutaap takutippaa qanoq takornariaqarnermut sunniuteqarsimanersoq. Takornarialerisartut 67-it – tassaasut nunatsinni takornalerisartut affaasa sinneri – apersuinermut akissuteqarsimapput, misissuinerlu qularnaatsumik takutillugu qaammatini kingullerni siuariartornermi periarfissat qanoq isikkoqalersimanerannik.
Takornarialerisartut apersorneqartut 81 %-ii qaammatini kingullerni pingasuni malugisimavaat suliffeqarfitsik nunani tamalaani takuneqarnerat annertusisimasoq, 44 %-iilu nittartakkaminni alakkarneqartarnerat amerliartortut nalunaarsuutigisimallugu. Tamatuma saniatigut 58 %-it inuit attaveqaqatigiittarfitsigut peqataaneq annertusiartorsimasoq oqaatigaat, 63 %-iilu nittartakkaminnik iserfiginnittartut sumiiffigisartagaat allanngoriartoqartoq malugisimallugu. Amerikamiut takornariartitsinermut soqutiginninnerat erseqqinnerpaavoq tassanimi 64 %-immi ersarinnerulerneq inuit attaveqaqatigiittarfitsigut USA-miit pivoq, 36 %-illu Europameersimallutik (Danmark avataatigut).
Misissuinerup aamma takutippaa nunanit tamalaanit ersarinnerulernermut pissutaanerpaasimasut tassaasut Kalaallit Nunaat nunarsuarmi tusagassiutitigut sammineqarnerulersimanera, Nuummi mittarfittaap atuutilernera kiisalu timmisartuussiviit nutaat pilersinneqarnerata sunniutai. Tamanna takornariaqartitsisartunut toqqaannartumik sunniuteqarpoq, takornariaqartitsisartut 46 %-ii inniminniisartut annikitsumik amerleriarsimaneranik malugisaqarlutik, 21 %-iillu inniminniisartut annertunerusumik amerleriarsimanerat nalunaarsorsimallugu. Soqutiginartutaa tassaavoq misissuinerup takutikkamiuk takornarialerisartut amerlanersaat namminneq nittarsaassinermut suliniuteqarnatillu aningaasaliisimanngimmata, avataaniilli Nunarput ersarinnerulernera pissutaalluni taamak pisoqarsimalluni.
“Nunarput tassanngaannaq sammineqarnerujussua annertooq pitillugu pingaaruteqarpoq paasissallugu qanoq takornarialerisartunut sunniuteqarnersoq. Misissuineq una atorlugu ilisimasaqarluartumik, periusissiorluakkamik aallussinissarput qulakkeerneqarpoq. Nunatta ersarinnerulernera atorluarlugu takornariat amerlanerusut tikilluaqqussavagut, takornariaqartitsinerlu sivisussusaata tallisinnaanera sulissutigisinnaalissallugu,” oqarpoq Anne Nivíka Grødem, Visit Greenlandip pisortaanera.
Paasissutissat katersorneqarsimasut tunuliaqutaanut tunngatillugu ukkatarineqarsimapput takornarialerisartut qanoq ittuuneri, soorlu angalatitsiviunersut, unnuisarfiunersut, misigisassanik sammisaqartitsisuunersut, kiisalu ukiut qassit takornarialerisutut sulinerminni ingerlatsisimanersut. Misissuinerup tunuliaqutaasa ilanngutinngilaat takornarialerisartut sumiiffiisa paasissutissartai, taamaattumillu misissuineq nunap immikkoortuini immikkoortitsisoqarnani saqqummiunneqarpoq.
Misissuinermi ersersinneqartut atorluarlugit Visit Greenland februaarimi aallarnisaavoq amerikamiunut nittarsaassineq aallullugu. Anguniagaq uani tassaavoq naleqartitavut qitiutillugit takornariat amerlisillugit soqutiginninneq piviusunngortinneqarnissaa aammalu takornariaqarneq inuussutissarsiutigalugu ingerlataanik nukittorsaanissaq. Suliniummi tamanna atorlugu Visit Greenlandip takornarissat qaaqquai nipiliorfiusut qimallugit Nunarput nipaaqisoq eqqissinartorlu misigitinnissaat.
– Ullutsinni nunarsuarmi nipiliorfioqisumi paasissutissanillu amerlaqisunik tuniorartiinnaavinnermi Kalaallit Nunaat immikkuullarilluinnartumik neqerooruteqartarpoq – nipaassuseq. Nittarsaassineq oqariartuutigissavaa Kalaallit Nunaata pinngortitaa eqqissisimanermik, eqqarsaatersornissamut pulaneq, aammalu inooqataanerup naleqassusianik eqqartuinissamut periarfissiineq. Nipaannera nipiliornerujussuunngilaq, kisiannili misigisaq namminermini naleqassusilik – siku puttasoq, anorip nipaa, arferillu anersaartoriartortarnerat – tamakkuupput ilutsinni sunniuteqarluartumik eqqissinermillu piviusunngortitsisuusartut – nassuiaavoq Anne Nivíka Grødem.
Una nittarsaassineq misissuinerup inernerisaanik aallartitsineruvoq, anguniarneqartuullunilu takornariaqarnermik inuussutissarsiuteqartunut nunarsuarmi soqutiginninnerulerneq iluanaarniuteqarfigissagaat. Oqariartuut tassaasoq nipaassuseq pinngortitamillu misigisassarsiorneq takornarianut tigulluarneqangaatsiarsimavoq maannamullu nittarsaassineq sapaatip akunnerini marlunni ingerlasimanerani millionit affai takoreersimavaat.
Continues further down the page...
