Isummersoqatigiinnermi Visit Greenlandimit aaqqissuussaasumi nunatsinni takornarialerisut najugaqartullu takornarialerinerup ineriartortinneqarneranut qanoq isumaqarnerannik isummersoqatigiittoqarnissaa siunertarineqarpoq. Tamatuminnga oqallissuteqarnissamik atorfissaqartitsisoqalerpoq Nuummi, Ilulissani Qaqortumilu mittarfissat inerneqarpata takornariarlutik tikittartut amerlanerulissangatinneqarmata umiarsuillu takornariartaatit nunatsinnut tikittartut amerlanerulersimammata.
Una isummersoqatigiinneq nunamit tamarmit peqataaffigineqartoq 2018-imi Towards More Tourismimik (TMT) taallugu nunatsinni takornarialerinerup pitsanngorsarneqarlunilu ineriartortinneqarnissaanut suut pisariaqartinneqarnerannik nunamit tamarmit peqataaffigineqartumik siullermeerutaasumik isummersoqatigiinnerup nanginneraa.
Isummersoqatigiinnerup qulequtaannaatigulluunniit – Towards Better Tourism (TBT) – paasinarsisinneqareerpoq aappassaaneerutaasumik isummersoqatigiittoqarnissaanut nunatsinni takornariaqarnikkut sumut nikeriartoqarnissaa eqqarsaatigineqarsimasoq: Amerlasuunik takornariaqarnermit – takornariaqarnermit ’heads on beds’-imik taaneqartartumit – pitsaanerusumik takornariartitsisarnermut, aammalu pingaartitanik tunngaveqarnerullunilu siuariartortitsinissamik isumaliutiginnilluarfiunerusumut.
Isummersoqatigiinnermi programmi politikkikkut oqalugiaatinik, angallassisartunit soorlu Air Greenlandimit Arctic Umiaq Linemillu saqqummiussanik, Islandimeersut, Norgep avannaaneersut Savalimmiuneersullu isumassarsiorfissatut saqqummiussaannik kiisalu takornariartussatut ilimanaateqarsinnaasut, nunatsinni najugaqartut takornariaqarnermut isumaat kiisalu periusissamik tunngaveqarluni isumaliutersuutit pillugit Visit Greenlandip ilisimatitsissuteqarneranik imaqarpoq. Isummersoqatigiinnermut matumunnga periusissianik isumassarsiorfissanillu katersaatillit Group NAO isummersoqatigiinnermittaaq nunarsuarmioqatigiit piujuartitsiniarnerat, sumiiffinni najugaqartut ilaatinneqartarnerat kiisalu takornariaqarnikkut nioqqutigineqarsinnaasut nunatta takornariarfittut atorsinnaasai pillugit saqqummiussaqartut atortorissaarutitigut piviusunngortitsisuupput.
Atlantikup avannarpasissuaneersunit nunarsuullu sinneraneersunit saqqummiunneqartut ilarpassuini eqqaaneqarpoq inuppassuarnit takujumaneqartartut nunatta pigigai – pinngortitarsuaq kulturilu immikkorluinnaq ittoq piinnarnagit, aammali isumaqarluartumik allannguutigineqarsinnaasumillu angalaffiusartutut alliartuutaalersinnaasut pingaartumik nalitsinni misigisassarsiorniarlutik takornariartartunit piumaneqartut. Aamma saqqummiunneqartutigut ersersinneqarpoq issittoq nunamilu avinngarusimasumi misigisassarsiorneq, nunatsinni ukiuni makkunani misigilluarneqarsinnaasut, nunarsuaq tamakkerlugu soqutigineqaqisut. TMT-mi 2018-imi pisumi nunatsinnut takornariarnissamik piseqqusaaruteqarneq neqeroorutigineqarsinnaasunilluunniit immikkoortulersuineq soqutigineqarnerpaanngillat, taamanikkulli eqqartorneqarnerupput piginnittuuneq, nunatta takornariaqartitsinikkut piginnaassusii, suliffissat aamma takornarialerinerup najugaqartunut nunatsinnullu tamarmut pingaaruteqassusia.
Takornariaqarnerup sumiiffiit ineriartorfigisani sunnertarpai, assigiinngitsutigullu sunniuteqartarluni. Tamatumani pineqartut tassaasinnaapput atortulersuutit takornariaqarnermut iluaqutaasut ineriartortinneqarnerat, nutaanik suliffissaqalerneq suliffeqarfiullu ineriartorsinnaalernera, aammali kulturikkut pitsaanngitsutigut sunniuteqarsinnaasarpoq, ornigarneqartartunik tattorliuuffiulersitsisarluni, akinik qaffaanermik kinguneqartarluni kiisalu isumalluutigineqartunik artorsartitsilersinnaasarluni. Kissaatigineqartut oqimaaqatigiissaarinerlu naapertorlugit ineriartortitsinissaq qulakkiissagaanni pingaaruteqarpoq takornarialerinerup qanoq aammalu sunik siunnerfeqarluni ineriartortinneqarnissaa pillugu innuttaasut takornarialerisullu ilisimatinneqartarnissaat, tusarniarneqartarnissaat aalajangiinernullu peqataatinneqartarnissaat.
Takornarialerinermi piginnittuunermut tunngasut arlariinnut tunngassuteqartarput – kikkut angallatinik piginnittuunerannut, nassuiaassisulerluni takornariarnissanik nioqquteqarnerannut, timmisartut angallavissaannik aaqqissuisuunerannut, aammali kikkut sumiiffimmik, kulturimik aammalu sumiiffiup inuisalu oqaluttuarineqarnerannik piginnittuunermut. Taamaattumik takornarialerineq pingaartitanik tunngaveqarluinnarpoq – aningaasaqarnermik tunngaveqaannarani, aammali inunnik, kulturimik politikkimillu tunngaveqarluni.
Anne Nivíka Grødemip, Visit Greenlandimi pisortap, isummersoqatigiinneq aallarnerlugu oqalugiarnermini oqaatigisaatut inuit 56.609-t – nunatta inui – tamakkerlutik isummersoqatigiinnermut matumunnga peqataatinneqarsinnaanngillat. Qujanartumilli isummersoqatigiinneq nunatta inuinik sulilluartunik, imaluunniit ’Social License to Operate’-tut taaneqartartunik, peqateqarluni takornariaqarnikkut periusissiornerup alloriarfiisa siulliit ilagiinnarpaat. Oqallinnermi aatsaat aallartilaarpoq!
Takornariaqarneq silatusaartumik siuarsarneqassappat nunatsinnut inuinullu iluaqutaassaaq. Ulluinnarni pitsannguutinik anginngitsunik kinguneqassaaq – nioqqutigineqartartut, eqqaaviit allagartalersuutillu amerlanerulissapput – aammali najugaqartut tunisassiaat amerlanerusut ineriartortinneqassapput, inuusuttut nutaanik ilinniagaqalerlutillu suliffissaqalissallutik, kiisalu sumiiffiit kulturillu oqaluttuarinissaannut takuniarnissaannullu allaalluinnartunik periaaseqartoqalissalluni.
Taamaattoq takornariaqarneq inuiaqatigiinnut pitsaasumik sunniuteqaraluartoq tamat oqartussaaqataanerat naapertorlugu takornariaqarnerup sumiiffinni ineriartortinneqarnissaa pisariaqarpoq. Isummersoqatigiinnerup nalaani siunissaq, qaangerniagassat kiisalu ’nagguaatsut avataarsuaniittut’ pillugit workshoppeqartitsinertigut tamanna oqaloqatigiissutigitinneqarpoq. Inernerillumi Visit Greenlandip siulersuisuisa siulittaasuannit Anette Lingsimit saqqummiunneqartut paasinarsisippaat isumaqatigiiginnavissoqanngitsoq, aammali ilaat isumaqatigiinngissutigineqartut.
Nunatsinni takornariaqarnerup nunatta piumasarisai naapertorlugit pisinnaatitsinerup, piginnittussaanerup, peqataatitsinerup, ineriartortitsinerup pingaartitanillu pilersitsinerup tapersersorneqarnissaannik takornariaqarnerup tunngaveqarnissaa summersoqatigiinnermi isumaqatigiissutigineqarnerpaavoq. Aammattaaq takornariaqarnermi aningaasaliisarnerit, annertusaanerit, sullissinerit, ukiup takornariaqarfiunerpaartaata sivitsorneqarnissaa, illoqarfiit annerusut avataanniittuni takornariat amerlanerulernissaat kiisalu sulisussanut piukkunnartunut kajungernassuseqarnissaq qaangerniagassaasut ersersinneqarpoq.
Taavaana siunissaq, killigisassatut piumasaqaatigineqartut isumalluutillu eqqarsaatigalugit nuna nalorninartumiitillugu nunatsinni takornariaqarnerup ’amerlanerusunit’ ’pitsaanerusumut’ nikeriartinneqarnissaani qanoq eqqarsartoqartoq? Apeqqummut akiuminaatsumut tamatumunnga akissutissaq ataasiusoq tassaavoq peqatigiinneq. 2018-imi siullermeerutaasumik isumasioqatigiittoqarneratulli isumasioqatigiinnerup matuma takutippaa ilisarisimaqatigiinneq, peqatigiilluni ilikkagaqartarneq isumassarsioqatigiittarnerlu minnerunngitsumillu tatigeqatigiinnerullunilu suleqatigiinneruneq takornariaqarnermi tunniussassaqarnerunermut, piginnaasaqarnerunermut allanngujaannerunermullu pitsaasumik sunniuteqartartut.
2018-imi isummersoqatigiinneq inernilerneqarpoq innersuussutinik aqqanilinnik, taamanernit nuna tamakkerlugu 2020-2023-moortumik takornariaqarneq pillugu periusissioqatigiinnissamut Towards More Tourismimik taaneqartumut attanneqartunik. Periusissiaq tamanna maanna nutarterneqartussanngorpoq taamaattumillu 2023-mi isummersoqatigiinnermi siunertaasimavoq innersuussutaasimasunik taakkuninnga aallaaveqarnissaq, aammali ingerlariaqqinnissamut kissaatinik, periarfissanik qaangerniagassanillu nutaanik peqatigiilluni naleqqerfiliinissaq. Tamannalu pingaarnersiuinernik qulingiluaasunik, takornarialerisut peqatigiillutik aalajangiussaannik, maannalu nunatta pitsaanerusumik takornariaqarfiulernissaanut ilanngutitinneqartunik, inerneqartinneqarpoq.
Continues further down the page...
