Takornariaqartitsinermi suliaqartuni amerlasuuni, umiarsuit takornariartaatit atorlugit angalanerni aammalu angalatitsivimmi allatigut tuniniaasartuni, suli Kalaallit Nunarput killilittut, nerisassat tungaatigut, assigiinngitsutigullu periarfissat tungaatigut killeqartutut nittarsaanniarneqartarpoq, soorngunami nunatta issittuunera kisiat pilerisaarutini ersersinniarnera eqqarsaatigissanngikkaanni.
Ukiut tallimat ingerlaneranni, Kalaallit Nunatsinni nittarsaassinikkut tuniniaanerullu tungaatigut assut siuariangaatsiarsimavugut. Nammineerluta assiliisartorput atorlugu qaqqat portusuut ungasissut ornillugit assilisarsimavagut, nunarsuarmioqatitsinnilu suleqatigut nunanit allaneersut suleqatigalugit takornariat Sarfaq Ittuk-mi angalasut apeqqarissaarfigisarsimavagut, ullullu tamaasa paasisaqarfigisarlugit nutaanik ilikkagaqarfigisarlugit, angalasut tamakku killilimmik paasisimasallit suminngaannit aallaaveqarnersut, mittarfinni tikinnermi nalunaarsuinerit misilittarneqartut qujanarluinnartumik iluaqutsiullugit, paasisarsimallugit.
Ukiut tallimat ingerlaneranni, Kalaallit Nunatsinni nittarsaassinikkut tuniniaanerullu tungaatigut assut siuariangaatsiarsimavugut.
Continues further down the page...
Inuit amerlanerit kangerluit tusaraangamikkit immaqa amerlanertigut Norge eqqarsaatigisarpaat, aamma tamanna eqqortumik iliorneruvoq.
Kalaallit Nunaat-lli nittartakkani nunasiutini ‘’Greenland map’’ atorlugu ujarukku qanillisillugulu, qanillisitsiummilluunnit atorlutit qimerloorukku, Kalaallit Nunaata kujataa, Nuup eqqaa, imaluunnit Tasiilaq, Ittoqqortoormiulluunnit tunumi misissuataalaarlugit, kangerluppassuit umiarsuit paasissarsiortut aammalu takornariartaatit misigisassarsiorluni angalasut tikittagaat nalunngeriigaallu amerlasuut takusinnaavatit.
Tamatuma saniatigut nipit, kangerliumanerit anginerit mikinerillu, tikeraat aammalu nunaqavissut ukioq naallugu alutorsaatigisartagaat, tamakkunani misigisassaapput.
Ukioq kingulleq assorsuaq arsarnerit annertusimapput sulilu 2016-imi aamma arsarnerit taamatorluinnaq suli annertunissaat ilimasaarutigineqarpoq.
Ataani punktit 4 aamma 6 peqqutigalugit, qaammaqqummik atuinermik mingutsitsineq Kalaallit Nunaanni annikitsuararsuuvoq piorpiarnaniluunnit, taamaattumik nunarsuarmi arsarnernik takornarnissamik inissisimaffiit pitsaanersaat akornaniilluni. Najoqqutat tigulaakkat uanngaanneerput: NOAA & Alaska Edu.
Ajuusaarnartumik piviusuuvoq nunarsuarput tamakkerlugu imeq silaannarlu eqqissillutit illersuuteqarnak najuussorlugulu imersinnaannginnakku. Uagulli issittormiuusugut qujanartumik ernumasariaqanngilagut.
Tamaanimi imeq silaannarlu minguitsorujussuupput nunarsuatsinnilu pitsaanersat akornanniillutik, inoqqortunngitsumik nunaqartuussuseq peqqutigalugu avannarliunerusuni inuttussutsip annikinnera peqqutinut ilaalluni. Najoqqutaq tigulaariffik: Luftforurening i verden: Realtime luftforurening i verden kort – najoqqutat qorsut malinnaaffigikkit.
Aap, imaassinnaalluarpoq suli Kalaallit Nunaanni mingutsitsineq pillugu uuttortaatinik suli ikkussuisoqanngitsoq, inukissutsitsigulli uani immikkoortumi takutinniarneqartumi, soorlu kukkuneruallaassanngilaq nuanarput minguitsutut nalilissallugu.
%MCEPASTEBIN%
Sullitappit sumiffiit amerlasoorpassuit ornissinnaavaat, sumiiffik nammineq eqqissillutik najorsinnaallugu, ingasammik misilittaalluni misigisassarsiorneq nuannarigunikku.
Sullitappit inuinnaat aqqutaani angallaffiunngitsumiinneq nuannarivaat? Immaqa aamma innaallagissamik atuiffiunngikkaluami pinngortitami eqqissilluni misigisassarsiorluni takornariarnermik soqutigisaqarput? Taava ujartueqqittariaqanngilatit.
Kalaallit Nunaat tassaavoq nunarsuarmi inukinnerpaat ilaat, nunatta 80 %-ia Sermersuup asseqqavaa, taamaakkaluartorli sullitappit sumiffiit amerlasoorpassuit ornissinnaavaat, sumiiffik nammineq eqqissillutik najorsinnaallugu, ingasammik misilittaalluni misigisassarsiorneq nuannarigunikku.
Oqaatsit uku taakkununnga ilisarnaatitut atorneqarsinnaapput: #greenlandpioneer #kayaking #sailing #expeditioncruising #hiking #skiing #angling #remote #undisturbed #silent #whereonlybirdstweet #connectedwithnature #naturephotographing il.il.
Imminullusooq assortorneruvoq inuit ilaasa sermeq aakkiartortoq takussutissatut silaannaap allanngoriartorneranut ersersinniartarmassuk (co2-mik aniatitsinerup ineriartornera peqqutaatillugu maanngalu sunniuteqariartornera peqqutaatillugu). Taamaammat aamma silaannaap allanngoriartornera peqqutit ilagaat nittarsaassinermi taaneqarneq ajormat. Tunuarsimaassanngilatilli maanga nunatsinnut orniguttartut paasitissallugit susoqarnersoq, suut silaannaap kissatsikkiartorneranik eqqugaasut pillugit nassuiassallugit, tamattami mingutsitsinerunngitsumik ineriartorneq kisiat siunissami pitsaaliunissamut aqqutissatuaraarput.
Angallassinermi sullissisut arlariit ullutsinni “innuttaasutut ilisimatusarneq” aallaavigalugu ingerlatsiniarsaripput , sullitatik soqutigisaralugu silaannaap kissatsikkiartornera sulinngiffeqarluni angalaarnertik iluatsillugu paasissarsiorfigisarniassammassuk. Uani assersuut takusinnaavat: Arctic Friend
Nunanut issittunut ornigukkusuttunut septemberi qaammat taanna orniginarnerpaajussaaq, piffissami tassani timmisartut unnuisarfiillu inissaqarluarneranni, ippernaqanngitsumi, arsarnerit aallartinneranni, immaqalu nunap apeqqaarfiata nalaani aammalu pinngortitami qalipaatit nikeriarfianni kusanartumi, sumunngarfinnilu amerlanermi ulikkaarussaanak inissaqarluarlutit misigisimassagaluarputit.
Ukioq kingulleq septemberimi aatsaat taamak takornarianik Kalaallit Nunaannut tikittoqartigivoq, tamannalu isumaqarpoq timmisartuni aammalu unnuisarfinni inissaqarniarneq ilungersunarsinnaasarnera. Tamanna malunnarnerpaavoq Ilulissani takornariaqarnerup annertunerpaaffiani julimi augustimilu, tamanna aamma Tasiilami Kulusummilu assinganik misigineqarpoq. Nuuk qaammatini taakkunani pineqartuni inissaqarluartutut inissisimanerusarpoq. Tigulaariffik: http://tourismstat.gl
Nunanut issittunut ornigukkusuttunut septemberi qaammat taanna orniginarnerpaajussaaq, piffissami tassani timmisartut unnuisarfiillu inissaqarluarneranni, ippernaqanngitsumi, arsarnerit aallartinneranni, immaqalu nunap apeqqaarfiata nalaani aammalu pinngortitami qalipaatit nikeriarfianni kusanartumi, sumunngarfinnilu amerlanermi ulikkaarussaanak inissaqarluarlutit misigisimassagaluarputit.
Ilaasa immaqa tupaallaatigisinnaavat oqaaseq ‘’nerisassiorneq’’ nittartakkatsinni greenland.com.mi ujaarineqartut amerlanersarimmassuk.
Nerisassiornerup silarsuaani periutsit, ilitsoqqussat malillugit nerisassat, naatitat, akussat,naatsumik oqaatigalugu, NERISASSANUT TUNNGASUT, tassaapput suminngaanneeraluaruttaluunnit uagutsinnut qanillisisitsisartut aammalu attaveqarnermik pilersitsisartut. Ilaasa immaqa tupaallaatigisinnaavat oqaaseq ‘’nerisassiorneq’’ nittartakkatsinni greenland.com.mi ujaarineqartut amerlanersarimmassuk.
Suli Google-mi ilaaffitsinni, tassa misissuilluni immikkoortiterislluni ilaaffitsinni oqaatigineqarsinnaanngilaq, sooq inuit oqaaseq tamanna ujartarneraat, immaqa puisimik suaasanik allaanerusumik sassaalliuteqarsinnaanersugut imaluunnit (ernumalaarnermik kinguneqartumik) oqaaseq taanna ujaarineqartartpoq, immaqaluunnit inuit alapernaaginnarput suut nerisassat maani igaffitsinni nerisassiarisarnerigut alapernaaffigisaraat. Takornarianulli nerisassiarineqartartut kusanarsigaluttuinnarput, aammalu nerisassat, nerisassiornerlu nittarsaassinermi ilaqutariittut angalanermi aammalu tusagassiortutut angalanermi misigisassani tapertanut ilaalluinnarpoq. Uani isumassarsianik nassaarsinnaavutit: ‘How Climate Change is Transforming Food Culture of Greenland’ (silaannaap kissatsikkiartornera ilutigalugu nerisassiat allanngoriartornerisa qanoq sunniuteqarnera)
Aallaqqaasiullugu #Greenlandpioneer misilillugu qinaasissutigaarput, Kalaallit Nunaannut atatillugu angalanermut tunngasut nassaarerusullugit#Greenlandpioneer misilillugu qinaasissutigaarput.
Tweeting, Instagram, Facebook , il.il. inoqatinut attaveqaatit atorlugit nalinginnaavoq ullutsinni postkortinik pisarnitsitut nassitsineq – ilaasa suli ilumoortumik nassitsisarput. – ukiut qulikkaat matuma siorna.
Ullumi, inuit asserpassuarnik nassitsiortortarput, kammatik, ilaquttatik, sunngiffeqarlutik angalaarnermi sulerisimanerlutik paasitikkusullugit asserpassuarnik nassitsiortortarput.
Aallaqqaasiullugu #Greenlandpioneer misilillugu qinaasissutigaarput, Kalaallit Nunaannut atatillugu angalanermut tunngasut nassaarerusullugit#Greenlandpioneer misilillugu qinaasissutigaarput.
Amerlanerit suliffiuteqartut, inoqatinut attaveqaatinik periusissanik aalajangersakkanik ajunngilluinnartunik ingerlatsisuupput, aammalu kiisalulu neqeroorutinik ajunngilluinnartunik ingerlataqarlutiktut. Pisisartutilli oqaluttuunnikuuigit Kalaallit Nunaanniikkaangata Nunaanniikkaangamik hashtag atukkumagisat atortarneraat? Suliffimmik malinnaagit, blogs atorlugit ,inoqatinut attaveqaatit kanaliinik atorluaasunik: Quark Expeditions
Nammineerluta pisuussutigaarput nunatsinni piffinnik taaguusersuisaratta, taamaammat tamanna eqqumiiginngilarput. Ersersinniaannarparpulli nunatsinni taaguutit paasiuminaassinnaasarmata. Soorlu ‘’kitaa’’ ‘’avannaaniit’’ suna allaanerussutigivaa?
Imaluunnit illoqarfik Sisimiut ‘’kujataanut’’ atava imaluunnit ‘’qeqqa’’-nut atava? Oqaaserlu ‘’kujataa’’ ilumut tunisassiatut nittarsaatitut atussallugu naleqquttuunersoq, amerlasuut avannarparterlutik takornariarusummata, soormi ‘’kujammut’’ – kassagavit?
Tamaammat allatut aamma taaguusersuineq atorlugu paatsoornannginnerusumik illoqarfiit nunallu immikkoortortaat taaguusersorsinnaavagut.
Soorlu ‘’Arctic Circle Region’’ Kangelussuup Sisimiullu nalaani inissisimasoq. ‘’Qalipaaterpassualik’’ Nuuk, illoqarfinni pingaarnersatut inissisimanera taperserlugu, takoqusaarutitut taaguutaa atorluarsinnaallugu. Soormi aamma imatut nunarput taaguusersinnaanngilarput , ‘’ Arsanerit nunaat’’ imaluunnit ‘’Kangerluit Nunaat’’ imaluunnit ‘’Naatsiiveqarfiup Nunaa’’ imaluunnit kujataa imatut taaguuserlugu ‘’Eriup aappaluttup nunaa’’, imaassinnaavoq illit ajunnginnerusunik siunnersuutissaqartutit, taamaassappallu tusarfigerusuppatsigit!
Ok, nassuerutigisinnaavarput uani immikkoortumi pisariaqartikkatsigit. Qanoq isumaqarnerlusi assut paaserusupparput, uagut nammineq isumatsinniit naleqartinneruagut. Arlaannik oqaaseqarfigerusutannik peqarpit? Illit suut nammineq ilinnut atorluarsinnaasut atorsinnaanngitsullu misilittagaqarfigivit?
Arlaannik maluginiagaqarpit ingerlariaqqissutigisinnaasatsinnik imaluunnit nittarsaassinermi isumassarsiaqarlutit atorluarneqarsinnaasunik? Kalaallit Nunaat nittarsaakkaangatsigu suut atornerusinnaavagut, immaqalu sullitavit aallarfissaata tullerissavaa? Uunga allaaserisamik suliarinnittumut nassiussinnaavatit, qujareerpugullu.
Ukiumut takusassiatut toqqarsimasatit nunarput pillugu alakkarteraangatsigit, nuannaarutigisarparput uagut nammineq paasisimasagut aammalu siammarterinermut atortussatut sanarfinikuusagut amerlanersaasa atorluartarmatigit.
Amerlanerit nalunngilaat namminneerlutik suna tunisaanerpaanersoq, ilissilu nammineerlusi suut Nunatsinnut tunngasut tunisassiatsialattut atortarnerlugit nalunngilluarparsi, immaqa allaat suut ilissinni tunisatsialaanersut uagutsinnit nalunngilluarnerullugit,.
Siornatigut massakkullu, qaqugukkulluunnimmi, malugisarparput, arlaannik soqutiginartunik piviusumik tunngavilinnik nittarsaassinerit aammalu periarfissanik nutaanik atorluaalluni nittarsaassinerit, asseqanngitsutut nittarsaassineq pinnagu, unneqqarilluni nittarsaassineq killeqarsinnaasaqimmat, aammalu takoqqusaarutit assigiinngitsut atorlugit Kalaallit Nunaat pillugu amigaateqarsinnaasartut killilittut oqaatiginiarneqartutut.
Taamaammat allattukkanik qulinik imalinnik sanasimavugut. Neriuppugulli tungitsinniit taakku qulit toqqakkagut pingaarnersatut takoqqusaarutitut paasineqassanngitsut. Imaassinnaavoq sullitassinnut naleqqutinngitsut, pisariaqanngitsut, imaaalluarsinnaavorli ilaat atorluarneqarsinnaasut immaqalu isumassarsititsillutik nunarput pillugu nittarsaassinissinni nittartakkassi imaluunnit takusassiasi nutaanngorsinnaaneranik sunniuteqarsinnaallutik.
