Nuna tamakkerlugu innuttaasut isumaannik misissuineq, takornariaqarneq aamma takornariaqarnikkut ineriartortitsineq pillugu innuttaasut isumaannik naliliiffiusussaq, Visit Greenlandip maanna aallartippaa. Nunatsinni takornariaqarnerup annertusiartortup kalaallit piumasaat tunngavigalugit ineriartortinneqarnissaata qulakkeernissaa siunertarineqarpoq – innuttaasut qanimut suleqatigalugit. Misissuineq Visit Greenlandip ukiunut qulinut periusissiaani nutaami 2025–2035 KALAALLIT NUNAAT suullu ataatsimoorfigisagut tamakkerlugit, sakkussaassaaq pingaarutilik, takornariaqarnerullu inuiaqatigiit ineriartortinneqarneranni akisussaassusilimmik piffissarlu ungasinnerusoq eqqarsaatigalugu siuariartortitsinissaanut najukkanilu naleqalersitsinermik, tulluusimaarnermik periarfissanillu nutaanik pilersitsinissaanut innuttaasut tapersersuinerat akisussaaqataanerallu qitiusumik nalilersuutaassapput.
Periusissiami naleqqat pingaarnerit pingasut 2035-p tungaanut sulissutigineqassapput: takornariaqarnerup innuttaasut peqatigalugit pilersinneqarnissaa, najukkani inuiaqatigiinnut ukioq kaajallallugu naleqalersitsivissornissaa, ineriartortitsinerullu pinngortitamut, piorsarsimassutsimut ataatsimooqatigiinnermullu oqimaaqatigiissillugu ingerlanneqarnissaa. Takornariartitsinerup innuttaasunit qanoq misigisaqarfiginerata ingerlaavartumik malittarisinnaanissaanut – naleqqussaanerillu tunngavilersorluakkamik nunatsinnilu najugallit oqaloqatigalugit pisarnissaasa qulakkeernissaanut innuttaasut isumaannik misissuineq alloriarnerit tigussaasut ilagaat.
“Nunatsinni takornariartitsineq avatitsinni pissanngilaq – uagut peqatigaluta pissaaq. Takornariaqarnikkut ineriartortitsineq innuttaasut misilittagaasa, ernumassutigisaasa isumassarsiaasalu pimoorunneqarnissaat kissaatigaarput. Taamaattumik periarfissat aamma unammilligassat pillugit tikkuussinissamut innuttaasut maanna ikiortiseraagut,” Anne Nivíka Grødem Visit Greenlandimeersoq oqarpoq.
Misissuinermut imatut peqataasinnaavutit
Misissueqqissaartarfik Epinion suleqatigalugu misissuineq ingerlanneqarpoq, teknikkikkullu paasissutissanik katersineq, pitsaassutsimik qulakkeerinninneq inernernillu misissueqqissaarneq tassanngaanniit isumagineqassapput. Piffissami aggersumi nuna tamakkerlugu innuttaasunik amerlanernik sinniisut Digital Post aqqutigalugu misissuinermut peqataaqqusissummik nassinneqassapput. Tamatuma saniatigut kikkulluunniit peqataanissaminnut periarfissaqassapput immersugassamut linki una aqqutigalugu:
Innuttaasut inuiaqatigiinni najukkaminni takornariaqarnermik qanoq misigisaqartarnersut, takornariaqarneq takornariaqarnikkullu ineriartortitsineq pillugit paasissutissanik naammattumik pissarsisarnersut, aammalu ineriartortitsinerup sunniuteqaqataaffigivissornissaanut periarfissaqartutut misigisimanersut misissuinermi ilaatigut erseqqissarneqassaaq. Aamma takornariat pissusilersornerannut malittarisassanik erseqqinnerusunik peqalernissaa pisariaqartinneqarnersoq, takornariaqarnerullu sutigut pitsaasumik pissarsiffigineqarsinnaaneranik innuttaasut naliliinerat misissorneqassaaq – soorlu assersuutigalugu piorsarsimassutsikkut neqeroorutitigut, attaveqaasersuutitigut najukkamilu aningaasaqarnikkut.
Periaatsimi atorneqartumi paasissutissat pitsaalluinnartuunissaat qulakkeerneqassaaq ineriartornerullu suliatigut toqqammavissaqarluarluni ukiumit ukiumut malittarinissaanut periarfissiissalluni. Visit Greenlandip peqataaqqusissummik nassinneqartut imaluunniit linkimik takusaqartut tamaasa kaammattorpai misissuinermut peqataaqqullugit.
Innuttaasut isumaat piujuartitsilluni takornariartitsinermut tunngaviussapput
Nunatsinni takornariaqarnerup ukiuni aggersuni annertusiartornissaa naatsorsuutigineqarpoq, ilaatigut mittarfiit nutaat nunattalu tikikkuminarnerulernerata malitsigisaanik. Takornariaqarnikkut ineriartortitsinerup siunnerfilimmik sulissutiginissaa taamaalilluni suli pingaaruteqarnerulerpoq, isumatusaartumik aamma pinngortitaq, piorsarsimassuseq inuillu ataqqillugit ingerlanneqassalluni – Kalaallillu Nunaata piumasai tunngavigalugit.
“Takornariaqarneq piujuartitsiffiussappat – aningaasaqarnermut, avatangiisinut inooqataanermullu tunngatillugu – innuttaasut peqataasariaqarput. Misissuineq una alloriarnerit siullersariinnarpaat. Kommuninik, najukkani inuiaqatigiinnik inuussutissarsiuteqartunillu oqaloqateqartarnitsinni inernerit atussavagut, peqatigiilluta takornariaqarnikkut ineriartortitsineq ilusilersorsinnaajumallugu, suliffinnik pilersitsiffiusoq, pinngortitamik eqqarsaatiginnittoq najukkanilu inuunermut nukittorsaataasoq, ,” Anne Nivíka Grødem oqarpoq.
Continues further down the page...
