Hjörtur Smárason
Visit Greenlandimi pisortanngornera assut nuannaarutigaara. Kalaallit Nunaannut ukiorpassuit atassuteqarsimavunga. Siullerpaamik maanga pivunga 14-iinnarnik ukioqarlunga, Bildudalurimiit Islandimiittumit inuusuttut arlallit ilagalugit Kulusummut, illoqarfittut ikinngutigisatsinnut ullut qulit tikeraaratta. Kingorna arlaleriarlunga Kalaallit Nunaanniittarsimavunga – nammineq sunngiffinni kiisalu takornariaqarnerup ineriartortinneranut pilerisaarinermullu suliaqarninnut atatillugu. Ukiut 15-it kingulliit takornariaqarnerup ineriartortinnissaanut, sumiiffimmi ilisarnaammik pilersitsinernik ajortoorfiillu aaqqinniarlugit iliuuseqarnernik suliaqartarsimavunga – Islandimiinnaanngitsoq kisianni aamma nunani avannarlerni tamani, Europap avannaani, Balkanimi, Ruslandimi, Nepalimi, Kagia Qiterlermi Afrikamilu nunani arlalinni. Massakkullu Kalaallit Nunaanni. Kalaallit Nunaanni takornariaqarnerup ineriartortinneqarnerani pissanganartumik inissisimavoq. Kalaallit Nunaata ilisarnaataanik ineriartortitsineq suliarissavarput, tassaasoq: misigisassarsiorfigalugu takornariarfissaq, nunarsuarmilu takornariarfissani piujuartitsinermut anguniagaqartuni siuttutut inissisimanissaq anguniarniarlugu. Ingerlaarnerup taassuma peqataaffiginissaa qilanaaraara.
Continues further down the page...
Takornariaqarpallaarneq takornariaqarnermi isumakuluutigineqartut annersaasa ilagaat. Tamanna Islandimi takornariaqarnermi qaffariasaarnermi ukiut siullliit misigisimavaat. Soqutiginarnerpaavorli, paasinerlunneqartarlunilu, takornariaqarpallaarneq pineq ajorpoq nuna tamakkerlugu takornariat amerlavallaat aggeraangata. Ajornartorsiut pilersarpoq takornariat nunap immikkoortuani ataatsimi aggiavallaaraangata, assersuutigalugu Islandimi takornarianut piareersimasimannginneq peqqutigalugu nuna tamakkerlugu agguataarnissaat pinngitsoorsimammassuk. Taamaattumik takornariaqarpallaarneq Islandimi ajornartorsiutaanerusimaqaaq – taamani millionit sinnerlugit takornariaqartoqarmat. Taamanikkut attaveqaatersuutitigut atortorissaarutit inerisarneqarneri naammassimanngilaq. Covid-19 soqqutilaarlugu takornariat marloriaatinngorsimagaluartut imatut ajornartorsiutaasimanngillat. Islandimi inissaqarluarpoq, naak qeqertaq Kalaallit Nunaata sikoqanngitsortaata sisamararteriinnaraluaraa. Takornariat nuna tamakkerlugu eqqortumik aggutaarneqartussaapput. Kalaallit Nunaanni ajornartorsiut taanna pigilissanngikkutsigu nunap sanaartukkatigut aaqqissuunneqarnerata sukkasuumik peqqissaartumillu ineriartortinnissaa pingaaruteqarluinnarpoq – mittarfitiguunnaanngitsoq kisianni aamma akunnittarfinni, misigisassani, aqqusinerni ingerlaarfinnilu nalunaaqutsigaasuni, sanaartukkat / pisiassat pitsanngorsarnissaat minnerunngitsumillu najugaqartut pikkorissut akornanni ilinniartitaaneq – oqaatsitigut sullissinissamullu eqqarsartariaatsikkut. Piujuartitsisumik ineriartortitsissaagut – pinngortitamut malussajasumut tunngatiinnarnagu kisianni aamma nunaqarfinnut malussajasunut kalaallillu nunaata suliffeqarfeqarneratigut.
Naatsorsuutigissavarput takornariaqarnerup ukiumut 25%-imik 2023-miit siuariartoqartarnissaa – tamanna siunertaasariaqanngilaq – kisianni 25%-mik siuariartorneq piareersimaffigigutsigu 20%-imik siuariartorneq malinnaaffigisinnaagatsigu. Taamaaliorsinnanngilagulli 5%-imik siuariartorneq piareersimaffigissagutsigu. Umiarsuaatileqatigiit timmisartuutileqatigiilluunniit nutaat imaluunniit timmisartumik aqqut nutaaq – ass. Air Greenland USA-mit Canadamiilluunniit toqaannartumik Kalaallit Nunaannukartitsisalerpata ataatsikkut 10-20%-imik qaffariariataarsinnaavoq. Inuit ataasiakkaat amerlanngitsut pilersitsippata qaffariarneq annertooq anguneqarsinnaavoq, pingaartumik takornariat amerlassusaat maannakkut taamaatsillugu. Aningaasaliisartunik nassaarniarneq ajornannginnerujussuussaaq 20-25%-inik siuariarnissaq naatsorsuutigineqarpat. Tamanna ajornaanneruvoq siuariartorneq 3-5%-iuppat. Taamaattumik takornarialerisut naleqquttut – oqartussat, naalakkersuisoqarfiit kiisalu kommunet takornariaqarnerlu nammineq – ineriartortitsinissamut tassunga aningaasaliisarnissaannik isumannaarineq pingaaruteqarluinnarpoq. Soorunami pilerisaarinikkut kisianni aamma ilinniarsimanikkut, ilinniarfissat nutaat aqqutigalugit kiisalu sumiiffimmi sanaartukkatigut aaqqissuussaanikkut.
Siuariartorneq malinnaaffiginiarlugu sapinngisamik aqutsinissarput aamma pingaaruteqarpoq. Sumiiffiit takornariaqarpallaartartut suli pilerisaarutigineqartassapput, kisianni ukkatarissavarput tikeraat amerlassusaat agguataarnissaat – ukiup ingerlanerani piffissani assigiinngitsuni kiisalu nunap immikkoortuini assigiinngutsuni. Tamanna isumaqarpoq ukiumi, ukiami upernaamilu takornariartarneq annertusassagatsigu taamaalilluni nunap sanaartukkatigut aaqqissuussaanera pitsaanerusumik atorluarneqassammat. Saniatigut nunap immikkoortuini ornigarfissat ineriartortissavagut, nukittussusaat immikkuullarissusaallu ukkatarinerisigut. Taamaaliorniarluta angusassamik toraagalimmik, pilersaarusiorluakkamik aamma eqqarsaatigilluakkamik pilerisaarinermik – ilisarnaatinillu ineriartortitsinernik atorfissaqartitsivugut.
Tassa massakkut piareersarneq aallartittariaqarparput. Takornariaqarnerup iluani ukiuni qulini tulliuttuni takorluukkat assigiinngitsut naatsorsussavagut ineriartortitsinerullu siuarsimaffigiuaannarnissaa isumagalugu. Taamaalilluta Kalaallit Nunaanni takornariaqarnermi, aningaasaliisartuni kiisalu najugaqartuni pitsaanerpaamik angusaqarnissaq isumannaassavarput. Soorlu periusissaq pilersaarusiorluagaq tunngavigalugu Patagoniemi mittarfiliortoqareernerata kingorna, Torres del Painemi, nationalparkimi takornariaqarneq ukiuni pingasuinnarni ukiumut 150.000-niit 300.000-nut qaffariarnikuuvoq. Taamak aamma Zimbabwemi Vic Fallsimi mittarfittaartoqarmat pisoqarsimavoq. Siuariartornerli nammineerluni pinavianngilaq. Pingaaruteqarpoq nammineq siuariartornerup siulersornissaa, tikeraallu kikkut qaqugukkullu tikittassanersut aqunnissaat. Tamanna angusinnaavarput angusassanik toraagalimmik pilerisaarinikkut takornarianullu pisiassat nunallu sanaartukkatigut aaqqissuussaanerata tikeraartunut piareersimanissaat isumannaarutsigu. Taamaalilluta qaffakkiartornerup ajoqutaasinnaasortai nalaannagit ineriartorneq aqussinnaassagatsigu.
Kalaallit Nunaat ornitassaavoq imaannaanngitsoq takornariaqarnermullu – taassumalu ataani suliffissanut aningaasaqarnermullu ineriartortitsinissamut ilippanarluinnartoq. Mittarfissat nutaat pilersinneqarneri ilutigalugit ukiut tulliuttut Kalaallit Nunaata nunarsuarmi misigisassarsiorfiit piujuartitsisut pissanganarnersaattut sallersaattullu inissinnissaanut aalajangiisuussussaapput. Kalaallit Nunaat nunani tamalaani piujuartitsisutut isigineqarnissaa ineriartortissavarput – isiginneriaaseq takornatiaqanermut iluaqutissaannaanngitsutut kisianni aamma aalisakkanik, raajanik kalaallillu ilusilersugaannik tuniniagaannillu avammut tunisaqarnermut iluaqutaasussatut. Visit Greenlandimi sulisoqarpugut suliaminnut tunngasunik piginnaasaqarluinnartunik, tamassuminngalu suliaqareertunik. Qilanaarutigaaralu takornarialerisartunik oqaloqatiginninnissara, Kalaallit Nunaat qanoq ililluta siunissami pitsaanerpaamik ineriartortissinnaanerlugu paasiniarlugu.
Inussiarnersumik inuulluaqqusillunga
Hjörtur Smárason
Takornariaqarneq covid-eqarnerani ajalusoorsimavoq 2021-milu isikkorippallaarani. Suli nalunarpoq qaqugu ammaasoqassanersoq killilersuinerillu qanoq annertutigissanersut. Killeqarfiit ammarneqarpata takornariat ataatsikkoorlutik aggerarnaviarunanngillat, maannakkummi inniminniinermit aallarnissamut agguaqatigiissillugu ullut 90-it sinnertarpaat. Taammaattoq maannakkut ammaaqqinnissamut periusissat pillugit ersarissumik nalunaarutiginnittassaagut. Qujanartumik suli neriuuteqarpugut.
Piffissami nalaatsinerlunnermi paasisassat pingaarnersaat ilaat tassaavoq nalaatsinerlunnerup inunnut sunniutaa suunersoq. Takornariaqarneq aallarteqqippat ileqqumisut ileqqinnavianngilaq. Soorunami naluarput qanorpiaq allannguuteqarumaarnersoq, misissuinerilli takutippaat takornariat avinngarusimasunut angalarusunnerulissasut. Tikiffissat inuppassuaqarfiunngitsut. Tikiffissat covid’eqarnerata nalaani pitsaasumik aqutsisimasut. Tikiffissat toqqissisimaffiusinnaasut. Tikiffissat Kalaallit Nunaattut ittut.
Kalaallit Nunaannut tamanna iluaqutaasinnaavoq atorluagassaq. Kikkut taamak eqqarsarnersut paasisariaqarparput saaffigalugillu – Kalaallit Nunaannut pisillugit. Taamaalilluta takornariaqarneq qaffatseqqissavarput, inuit sulilersillugit tuniniaanerlu aallarnisaqqillugu. Naak ilimagineqaraluartoq covid’ip kingorna takornariaqarnerup ukiualuit aatsaat qaangiuppata iluamik aaqqeqqinnissaa, Kalaallit Nunaata agguaqatigiissaarineq tamanna malittariaqanngilaa. Kalaallit Nunaat nalinginnaasuunngilaq nalinginnaasunngornaviarnanilu.
Avinngarusimanerput, inuilaarsuunerput inukinnerpullu uagutsinnut iluaqutissaapput. Iluaqutissat takornariaqarnerup napparteqqinniarnerani atorluagassagut – tamannalu alloriarneq siulliuinnassaaq.
Mittarfiit periarfissanik nutaanik pissanganartunik ammaasussaapput, tikiffissanik takornarianullu neqeroorutinik ineriartortitsinissamik periarfissiissallutik. Ineriartortitsineq najugaqarfimmi piorsarsimassutsimut takusassanillu tunngatillugu suliffissanik pilersitsinissamut periarfissanik nutaanik pilersitsissaaq. Mittarfimmilli sanaartorneq naammanngilaq. Nutaanik pisisartunik aggertitsiniaraanni pilerisaarinerit pisariaqartinneqarput. Pisisartut angalatitsinernik akulikinnerusunik, timmisartukkut atassutinik amerlanerusunik minnerunngitsumillu nunatsinniit/nut angalanernik akikinnerusunik tunngaviliisussaapput. Takornariaqarneq nunatta sanaartukkatigut aaqqissuunneqarneranut kiisalu angallannermut tunngavinnik pitsaanerusumik pilersitsisinnaavoq. Neriniartarfinni sullissineq pitsaanerusoq, tikeraanut najugaqartunullu misigisassat nuannernerusut – saniatigullu qimussernikkut piorsarsimassusermi, qilaatersortartut tiguartinnartut-, assassortartullu pikkorissut akornanni aningaasaqarnermut toqqammavimmik pilersitsisinnaalluni.
Kalaallit Nunaat iluatsitsivoq. Tamanna covid’eqarnerani aamma malunnarpoq, iluatsitsinerli aallartippoq Trumpip Kalaallit Nunaat pisiarerusullugu neqeroorneranut atatillugu tusagassiuutini eqqartorneqangaatsiarnitsinni. Suli eqqartoneqarneq ingerlatinneqassaaq, nunani tamalaani TV-kkut aallakaatitassiani, filmini aamma timersornikkut aaqqissuinerni. Nunani tamalaani eqqartorneqarneq najugaqartut akornanni eqqumiitsuliortuni timersortartunilu taperserneqarpoq, assersuutigalugu atuakkiortoq Niviaq Korneliussen sisorartartorlu Nuunu Chemnitz Berthelsen.
Timmisartuussisartut nutaat tamarmik, akunnittarfiit imaluunniit takornarialerisut tuniniaallaqqissut pilerisaarinermik nukittuumik, tuniniaavinnilu eqqortuni pisisartunut saqqumilaarnermik pilersitseqataapput.
Icalandairip Air Iceland Connect pisiarimmagu allannguut siulleq tassaavoq timmisartuussisartut Kalaallit Nunaannut angallavissaat – taamaattumillu Kalaallit Nunaanni ornitassat Icelandairip tuniniaaviani saqquminerulerneri. Taamaalillutik New Yorkimiit Nuummut, Londonimiit Kulusummut, Los Angelesimiit Ilulissanut imaluunniit Berlinimiit Narsarsuarmut angalanerit ataqatigiissut, aqqutaani Keflavikimut minneq ataasiinnaq aqqusaarlugu inniminnerneqarsinnaalerput. Allannguineq taannaannaq Kalaallit Nunaannut takornariaqarnermut annertuumik sunniuteqassaaq, uagullu piareersimassaagut.
