Kalaallit Nunaata kitaata sineriaani sumiiffiit pingasut toqqarneqarnikuupput. Kalaallit Nunaanni pinngortitaq isorartoorujussuaq attorneqarnikuunanilu qalipaatigeqaaq, nunaqarfeqarluni kulturikkut amerlasuunik kingornussaqarfiulluni, tamakkualu angalasunit alutorineqartut UNESCOmit akuerineqarnissamik pisariaqartitsinngillat. Taamaakkaluartoq UNESCOp toqqartuisarnera tamanit ataqqineqartoq nioqqutigineqarsinnaavoq, takornariallu soqutiginartunik takusaqarnissaannut qulakkeerutaalluni. Takornariaqarnermut atatillugu takornariat misigisaat kiisalu sumiiffiit allanngutsaaliornerat imminnut sunneqatigiittussaatitaanerat takornarianit alutorineqarpoq.
Allanngutsaaliunermi periusissatut aaqqissuussat ilaattut siunissami anguniakkat Sustainable Development Goals (SDGs) malittarineqarput, tamakkua UNESCOmit aaqqissuussat tassaapput sustainable tourism programme.
Continues further down the page...
Summiiffik Aasivissuit – Nipisat UNESCOmit eriagisassatut toqqarneqarpoq 2018imi aasakkut. Sumiiffiulli oqaluttuassartaa nutaajunngilaq. Ukiut 4500t matuma siorna inuit tamaani najugaqarsimanerat takussutissaqarpoq, sumiiffillu arsaattarfittut 585.000tut angitigaaq. Sermersuup sinaaniit sineriammut isorartussuseqarluni, Kalaallit Nunaanni sermeqarnnginnersani annersaavoq, taamaammallu oqaluttuarisaanermi ullutsinnilu immikkuullarissumik oqaluttuassaqartaqarpoq.
Arctic Circle Trail atuarlugu ingerlaartartut tamaani isikkorinnera takusarpaat. Tamaanili takornariaqarneq itsarnitsanillu oqaluasaat nutaajunngillat. Sumiiffimmilu oqaluatoqqat puigornagit eqeersimaarneq UNESCOp eriagisaatitaanut nalilinnik pilersitseqataapput. Sumiiffimmi nakkutilliisut/Site Management, Sisimiut Museum kiisalu Arctic Circle Business suleqatigiillutik Aasivissuit – Nipisat assigiinngitsunik misigisaqarfiginissaat aaqqissuussaavoq. Taamaammat saqqummersitat ataavartut, sumiiffinni arfineq marlunni paasissutissat allattorsimaffiiniipput, taakkualu qitiusumik alapernaattarfiullutik. Sumiiffimmi nakkutilliisoq nutaaq, Paninnguaq Fleischer-Lyberth, oqarpoq Aasivissuit (Kangerlussuup eqqaani) kiisalu Nipisat (Sisimiut kujataanni) eqqaanni qitiusutut uninngasarfinni paasissutissiissutit pilersaarutaasut. Suliariniakkani tamakkunani paasisat piffissap ingerlanerani uninngasarfiit sinnerinut atorneqassapput. Piviusorpalaartumik misigisaqarnissaq eqqarsaataavoq, nittartagarlu/webpage takornarianit siornatigut, takornariarnermi kiisalu kingornatigut atorneqarsinnaassalluni.
Sermersuup sinaaniit sineriammut isorartussuseqarluni, Kalaallit Nunaanni sermeqarnnginnersani annersaavoq, taamaammallu oqaluttuarisaanermi ullutsinnilu immikkuullarissumik oqaluttuassaqartaqarpoq.
Jesper Schrøder, Destination Arctic Circleiminngaanneersoq oqarpoq annertunersumik soqutiginnittoqalereersoq, assersuutigalugu Nipisat mittarfiliornissaannut. Tamaani akornusersuutaasinnaanera “Site Specific Guidelines” naapertorlugu Nipisat qeqertaat AECO naapertorlugu misissuiffigineqalereerpoq, Misissuineq taamanna 2020mi aasakkut naammassisinnaassasoq neriuutigineqarpoq.
Kujataa (2017imi aallartittoq) Noorliit kiisalu Inuit sermersuup sinaani uumasuuteqarnerannik oqaluttuassartaqarpoq. Aasivissuit – Nipisat eqqaanni arlalinnik kulturikkut eriagisassaqarpoq pingaarutilinnik. Sumiiffiit assigiissusaat tamakkua pissutigalugit nunami namminermi UNESCOp suleqatiginissaa periarfissaalluarpoq, kiisalu Aasivissuit–Nipisat nakkutilliisui aasaq manna Kujataani nakkulliisoq Alibak Hard pikkorissaatissamaarpaat, kiisalu Kujataani takornariaqarnermik nakkutilliisoq takornariaqarneq pinerullugu pikkorissaassalluni.
Anguniagarpassuaqartoqarpoq, Kangerlussuarmilu soqutigisaqaqatigiinnik, nakkutilliisunik sullissisunillu Kalaallit Nunaanneersuinnaanngitsunik Nunanili Avannarlerneersunik UNESCOp eriagisassaatitai pillugit sulialinnik soqutiginnissinnaasunik ataatsimeersuartitsinissaq siunniunneqarluni. Tamanna ilisimasanik, sumiiffiit aallaaviunissaannik kiisalu isumassarsiornissamut periarfissaalluassaaq.
Ilulissat kangerlua/Icefjord alutornaqisoq Kalaallit Nunaanni UNESCOp 2004mi eriagisassaatitaasa siullersaraat. Kangerluk takornarianit, silap pissusaanut atatillugu tusagassiortunit silap pissusaa pillugu tusagassiortunit, tusaamasanit, paasisassarsiortunit alutorineqaqaaq ornigarneqarluarluni. Kangerluup ilaa tamanna takornarianit angallavigineqartanngilaq sikorasaartuaannarmat aalisariutit kisimik tamaani angalasarlutik. Nalitsinni silap pissusaata allanngoriartornrata kingunerinik iluliarujussuit iigartalerneartalernarat takornariarpassuit misigerusullug takkussuuttarput. Tamatumalu UNESCOp eriagisassaatitaatut toqqarneqarneratigut suli amerlanerusut takornariarusulerlutik
Kangerluk toqqaannartumik akornusersorneqanngimmat, Ilulissat eqqaalu tatisimaneqarnermik misigiffiuvoq.
Kangerluk toqqaannartumik akornusersorneqanngimmat, Ilulissat eqqaalu tatisimaneqarnermik misigiffiuvoq. Nuna tamanna pisuttuarfissaqqissuuvoq iluliarsuarnut isikkivigeqaluni alutornartumillu tamakkua sequmippaluttarnerat tusaaneqarsinnaalluni.
Tamaani amerlasuunik takornariartoqartarnera pissutigalugu nakkutilliisoqarlunilu killilersuisoqartariaqarpoq. Konrad Seblonip, Ilulissat kangerluannik nakkutilliisup oqarneratut, UNESCOp piumasaqaataanik nakkutilliinerup pinngortitap illersornissaa oqinnerulerpoq. Takornariarfimmi naasut illersorniarlugit inuit malittarisanik malinninnissaannik nakkutilliisoq tassaavoq Aron Emil Pedersen. Aron Emilillu sumiiffik nakkutigisani ilisimalluarpaa; taassuma nakkutilliisutut ukiut qulinngorpai – pilluaritsi!
Tamaani amerlasuunik takornariartoqartarnera pissutigalugu nakkutilliisoqarlunilu killilersuisoqartariaqarpoq.
Ilulissat eqqaalu/site soorunami killilersuiffiuinnaranilu nakkutigineqaannanngilaq. Sumiiffik tamanna ullumikkut sikup qanoq issusaanut tunngasunik oqaluttuassartaqarpoq alutornartunik. Sumiiffiup oqaluttuassartaanut kulturikkullu ineriartornermut sikup sunniutaanikuuneranik oqaluttuat icefjord centerimi nutaami tusarneqarsinnaapput. Illu takornarianik tikilluaqqusiffik Icefjord visitor centre pilersinneqareernikuuvoq, ilisimatuussutsikkullu paasisat oqaluttuarisaanerlu pillugit paasissutissat 2021mi aasakkut piareernissaat pilersaarutaavoq.
Kalaallit Nunaanni UNESCOp eriagisassaatitai ingerlaavartumik inerisarneqarput, sumiiffinni najugallit tunniusimalluartut ikiortigalugit – taamaammat susoqarnissaanik pilersaarutit takornarianullu nutaarsiassat alaatsinaakkit.
Tamakkua soqutigineqariartuaarnerat iluatigalugu angallavigineqarpallaalernissaat aarleqqutaasarpoq. UNESCOp eriagisassatut toqqagai amerlaqisut Kalaallit Nunaanni takuneqarsinnaasunit angallavigineqarneroqaat. Barcelonatulli illoqarfiit amerlaqisunik takornariaqarsinnaasut Issittumi pinngortitami sunnertiaqisumi takornariaqarnermit allaaneroqaat, kulturikkut eriagisassat pinngortitarlu arriitsuaqqamik naajartortoq tikinneqariaannaasarmata. Taamaammat allanngutsaaliuineq angallattullu killilersimaarnerat UNESCOmit innersuussutigineqarpoq.
Allanngutsaaliunermi periusissatut aaqqissuussat ilaattut siunissami anguniakkat Sustainable Development Goals (SDGs) malittarineqarput, tamakkua UNESCOmit aaqqissuussat tassaapput sustainable tourism programme. Ilitsersuutini aningaasaqarneq, inuit atassuteqarneri kiisalu pinngortitap allanngutsaaliorneqarnera sammineqarput, sumiiffinni najugallit ikiuunnerisigut, piginnittutut misiginerisigut kiisalu suleqatigiinnikkut siunniussaq aallunneqarpoq.
Sumiiffinni takornarialerisut imminnut suleqatigiinnerisigut imaluunniit suleqatigineqarnerisigut UNESCOp eriaginartuutitaasa atorlualernissaannut pingaaruteqaqaat, najugaqavissullu piginnittussatut misigalutik tulluusimaarinnillutillu nittarsaanissaat qulakkeerlugu. Eriagisassatut toqqarneqarneq namminermi pisuunnguutaasinnaanngilaq kisiannili takornarialerisut najugaqavissut, akunnittarfiit, ilisimasortat, pisiniarfiit, oqartussat kiisalu soqutigisaqaqatigiit allat oqaluttuarisinnaasaannut akueruttarnera nalilinnik pilersitsisinnaalluni.
Kalaallit Nunaanni oqaluasaallaqqissuuvugut, taamatullu ilisimasat kinguaariinnut ingerlateqqinneqartarlutik. UNESCOllu eriaginartuutitai pingasut taakkua immikkut tamarmik soqutigineqarluartunik oqaluttuassartaqarput.
