Ilisimaneqareersutut mittarfissat nutaat pingasut, taakkunanngalu kingulleq Qaqortumi 2026-imi marsimi ammarneqartussaq, eqqarsaatigalugit atortorissaarusersuinikkut annertuumik aningaasaliisoqarsimavoq. Ineriartornerup taama ittup qularutissaanngitsumik nunatta tikikkuminassusaa qaffasinnerulersippagu angalariaaserlu allanngortippagu, nunatsinnut tikeraartartunut amerlanerujartuinnartunut nunallu piginnaasaanik atorluaanissamut pitsaanerusumik periuseqarnissaq piumasaqaateqarfigineqassapput.
Anne Nivíka Grødem, Visit Greenlandimi pisortap erseqqissaatigaa, piginnaasanik misissueqqissaarinerup pilersaarusiornermi ikiuutitut atorneqarnissaa takornariartissinnaasallu pitsaanerusumik agguataarneqarnissaat misissueqqissaarinerup siunertarigaa, taamaalilluni takornariaqarnikkut ineriartortitsineq nuna tamakkerlugu pissarsissutigineqarsinnaaniassammat. Takornarissat takornariarfissallumi pisariaqartitaannik oqimaaqatigiissitsiffiusussamik, takornariaqarneq ineriartortinniarlugu akisussaassuseqarnissaq piginnaasanillu ineriartortitsinissamut ukkatarinninnissaq pisariaqartinneqartut aamma erseqqissaatigaa.
Innovation South Greenland najukkamilu takornariaqarnikkut inuussutissarsiuteqartut siunersiueqatigalugit, massakkorpiaq Qaqortumi piginnaasat inissisimanerat suliaqarfinni ukunani annertuumik Visit Greenlandip erseqqissaassuteqarfigaa: unnuisarfiit, neriniartarfiit aammalu angallassisartut/misigisassarsiortitsisartut. Ukiullu tulliuttut tallimat ingerlaneranni unnuiffissaqartitsitsinikkut pisariaqartitsinerup annertussusissaa takusinnaalereerumallugu, aammattaaq misissueqqissaarinermi siuariartornissamut
periarfissat pingasut (takornarissat amerlassusaasa annikitsumik, akunnattumik annertuumilluunniit amerliartornerat) isiginiarneqarsimapput.
“Piginnaasat pioreersut atorluarneqarnissaat annertusaanerillu naleqquttut qulakkeernissaat eqqarsaatigalugit, tunngavissap naammattumik paasinarsarneqarnissaa siunertaavoq. Taakku saniatigut Kalaallit Nunaata piginnaasaqassusaata takornarissanillu amerlanerujartuinnartunik tigooraasinnaassusaata, tamakkiisumik takuneqarsinnaalernissaanut tapersiissuteqarnissaq misissueqqissaarnermissaaq siunertaavoq. Matumani ukiup ingerlanerani piffissap nikinneri tamaasa, qanoq iliorluta atorluarnerusinnaanerlutigit immikkut ukkassimavarput.” Aammattaaq inuussutissarsiuteqartut takornariaqarnermik ingerlatsisuunerat, qaammatillu tamaaviisa ukiuni makkunani piginnaasaqassutsip ineriartortuarnera takusinnaasani ajasoorutigigini erseqqissaatigaa.
2026-imi marsimi Qaqortup mittarfia ammarpat, nunap immikkoortuata malunnaateqarluartumik tikikkuminarnerulernissaa naatsorsuutigineqarpoq. Nunap immikkoortuani Kujataani qitiusumik inissisimaffik, nunat tamalaat akornanni angalasunut neriniartarfinnik misigisassarsiorfinnillu qinerlerfissatut isaaffiulersussaavoq, kiisalu ornitassanut allanut soorlu Nanortalimmut, Tasermiut Kangerluanut aammalu Nunap Isuata kujataanut aammalu Tunulliarfimmut kiisalu UNESCO-p nunarsuarmioqatigiinnut kingornussassanngortitaanut avannaatungaaniittumut aqqutinut ajornannginnerulersitsissaaq.
Ullormut arlaleriarluni Nuummut, Amerika Avannarlermut Europamullu timmisartuussinikkut nunat tamalaat akornanni eqiteruffiusumut, timmisartuussisoqartaleriarpat, nunap iluani timmisartuussinerit aamma pitsanngoriaateqartinneqassapput. Qaqortumi Kujataatalu sinnerani takornariaqarnerup ineriartortinneqarnissaanut, sualummik Islandimut aqquteqalernerup pingaarutilimmik aalajangiisuunissaa suli naatsorsuutigineqarpoq.
Misissueqqissaarnerup takutippaa takornarissat amerleriarnissaat pillugu siuariartornissamut periarfissani pingasuusuni tamani, annertusaasoqanngikkaluarpalluunniit unnuisarfeqarnikkut takornarissanik tigooraasinnaassuseq naammattoq. Taamaakkaluartorli neriniartarfeqarnikkut aammalu angallassinikkut/misigisassarsiortitsinikkut tigooraasinnaassuseq ataavartumik qaffassarneqartariaqassaaq, sullissinerni taakkunani piumaneqassuseq matussusiiffigineqassappat.
Neriniartarfeqarnikkut piukkunnaateqartunik sulisussaqarniarneq unammilligassani annerpaajussasoq paasineqarpoq. Siuariartornissarlu naatsorsuutigineqartoq ikorfartorniarlugu, naammattumik sulisussaqarniarnerup qularnaarneqartariaqarnerata pisariaqartinneqarnera misissueqqissaarnermi ersarissaatigineqarpoq.
Pisortat, aningaasaliisartut, takornarialerisut aallarnisaasullu Kalaallit Nunaanni takornariaqarnikkut suliaminnut tunngasunik aalajangiissatillutik aningaasaliissatillutilluunniit, misissueqqissaarnerup matuma ilisimasassatut tunngavigineqarluni atorneqartarnissaa pisortap naggasiinermini kaammattuutigaa.
Continues further down the page...
