Kalaallit Nunaanni umiarsuarnik takornariaqarneq

Kalaallit Nunaanni umiarsuarnik takornariaqarnermut paasissutissat pisariallit

Kalaallit Nunaanni aatsaat taama amerlatigisunik umiarsuarnik takornariartoqartigilerpoq. Uani quppernermi Kalaallit Nunaanni umiarsuarnik takornariaqarnermut atatillugu angalatitsisunut, nunamilu takornarialerisunut, paasissutissanik pisariaqartitsisunut atugassiaavoq.

→ Umiarsuarnik tikittarfiit

Tikittussat allattorsimaffii

Umiarsuit takornariartaatit tikiffissaasa allattorsimaffii takukkit
→ Tikiffissat

Issittup imartaani isumannaallisaaneq

Iigartartut eqqaanni imaani angalatillutit isumannaallisaanissamut naleqquttut sungiusartakkit.
Quppernermi ammukaarit

Iluatsitsilluartumik talisitsinissamut ilitsersuut

Umiarsuarmiit takornariartaammiit Kalaallit Nunaanni talinneq tikilluaqquneqartuaannarlunilu nuannaarutigineqartuaannarpoq.
Quppernermi ammukaarit

Ilisimasortanik ikiorteqarneq

Umiarsuarnut 250-it sinnerlugit ilaasulinnut ilisimasortaqarnissaq piumasaqaataavoq.
Quppernermi ammukaarit

Pinngortitamik illersuineq

Issittumi pinngortitamik illersuineq kulturikkullu oqaluttuarisaaneq.
Quppernermi ammukaarit

Ilulissat sissuernissaannut sungiusarneq

Ilulissat saneqquallugit angalassaguit sissuernissamut sungiusartarit.
Quppernermi ammukaarit

AECO Inuiaqatigiinni malittarisassat

Issittumiitillutit najugaqavissunik suleqateqarnissat soqutigaajuk?
Quppernermi ammukaarit

Apeqqutigineqakulasut

Kalaallit Nunaanni umiarsuarnik takornariartunit

Uani katersornikuuagut umiarsuarnik takornariat apeqqutigillattaartagaat. Taamaalillutit takusinnaaniassagakku takornarissat suut paaserusuttarneraat.

Nassatassat atisassallu?

Oqartoqartarneratut, sila ajorneq ajorpoq – naleqquttunik atisaqarnissaq kisimi apeqqutaavoq. Qanoq atisalersornissamut ukiup qanoq ilinera, suleriniarnerit kiisalu silap qanoq innera apeqqutaapput.

Kalaallit Nunaanni pisuttuarniaraanni qaleriiaanik atisarisinnaasat nassarnissaat iluarnerusarpoq, silap kissassusaa silallu qanoq inneranut atisatit naleqqussarsinnaaniassagakkit. Timit kissakkaangat atisatit ilanngartortarlugillu qiiaammeraangavit qaleriiaanik atisalersortarit.

Ataatsimut isigalugu makkua nassarnissaat innersuussutigaagut:

– Isikkatigut atisat imermik pitarneqarsinnaanngitsut “anersaartorsinnaasut” quaannanngitsut singernitigullu uertoornanngitsut. Kalaallit Nunaanni sumiiffippassuarni ujaqqatigut, ujaraaqqatigut sioqqatigullu pisuttariaqarputit. Misigisat nuannissappata isikkatigut atisat pitsaassusaat apeqqutaasinnaapput.

– Atisat sialummik anorimillu pitarneqarsinnaanngitsut “anersaartorsinnaasullu”. Ullut ilaanni allaaqqikkaluarpalluunniit sila allanngorsinnaavoq anorilu nillataartuaannarluni. Oqitsumik poortoriaannarmillu jakkeqaruit pisariaqaleraangat ateriaannaassavat.

– Atisat oqortut, silap kissassusaa allanngorpat atisinnaasat.

– Nasaq oqortoq anorimut assiaqutilik. Niaqqut nillertianerit ilangimmassuk issittumi assiaquteqartsittariaqarpoq. Aasarissumi seqerngup qinngornera sakkortusaqimmat nasaq iluaqutaasarpoq.

– Aaqqatit. Imaani silalu nillertillugu assatit illersuuteqartittariaqarput.

– Seqinersiutit. Aasakkut ingammik imaani seqerngup qinngornera sakkortusarpoq.

– Seqinnertillugu amermut illersuutit. Aasakkut sila nillersinnaasaraluartoq, seqineq uunnarsinnaavoq.

– Ippernanut assiaqutit illersuutillu. Ingammik juulimi aggustimilu. Sullerngit kiggiinik sapigaqaruit antihistaminenik nassartariaqarputit.

Akit saniatigut akiliinerit akitsuutillu

Kalaallit Nunaanni akit tamarmik tamanik akitsuuteqareerput.

Sutorniartarfimmi imaluunniit ilisimasortamit sullinneqarnerit iluarigukku, akit saniatigut ilaasinerit qujagineqassaaq. Akit saniatigut qanoq akiliinissat illit nammineq aalajangissavat.

Kiffartuussineq ilimagisannit pitsaaneruppat tamanna paasitittaruk, sullissisup qanoq iliornini pitsaaqutaanersoq paasiniassammagu.

Najugaqavissut naapinneranni qanoq pissusilersussavit?

Kalaallit Nunaanni inuit amerlanerit tikeraanik tikilluaqqusisarput amerlasuutigullu ilittulli alapernaasertigisarlutik. Takornarianut najugaqavissunullu naapittarnerit atassuteqaqatigiinnerillu misilittagaqarfiusarput, tamanillu qujamasuutaasarlutik. Tamanna qungujunnerusinnaavoq kiisalu misigisaqaqatigiinnerni oqaloqatigiinnerusinnaalluni.

Kalaallit Nunaanni nunaqarfeeqqani pissutsit illit angerlarsimaffinniit allaanerusinnaaqaat, taamaakkaluartoq illit najugaqarfinni pissuserisartagarnit allaanerusumik pissuseqannginnissat tunngaviusumik aallaavigissavat.

Taamaakkaluartoq inoqarfinni tamani sissuissaatit, Kalaallit Nunaanni sumiiffiit tamarmik sulliviusinnaasarmata nunaqavissunut atugassiaallutik. Avannaani qimmit qimuttut nalinginnartut uumasuutaanngillat, ornillugillu pattalaagassaanatik. Arlaanni sannatit atortullu ilineqarsimasinnaapput, arlaatali atugassamitut pigineraat qulakkeertaruk.

Sissamut talinnginnermi angallammi ilisimasortat aperikkit arlaannik sissuertariaqarnerlutit, siunnersuutillu makkua malittakkit:

– Qungujuttarit ilassiorlutillu

– Assiliinnginnerni aperisarit ajunnginnersoq assiliiguit, naameertoqarneralu ataqqisarlugu

– Inuit oqaluuttakkit, taakkununngali tunngasuunngitsunik

– Najugaqavissut ileqqui ataqqisakkit

– Najugaqavissut angerlarsimaffiinut qaaqqusaagaangavit isertinnak skuutit peertakkit

Aningaasat koortillu akiliutit suut atorsinnaavakka?

Danskit koruunii (DKK) Kalaallit Nunaanni atugaapput. Tammajuitsuerniarfiit ilaanni nunani allamiut aningaasaat atorneqarsinnaasarput, aggorsimasulli atorneqarsinnaasaratik. Illoqarfinni mikinerni nunaqarfinnilu Pilersuisup pisiniarfiini aningaasat makkua atorneqarsinnaasarput: Danskit koruunii, Euro, Amerikamiut Dollarii, Canadamiut Dollarii, Tuluit Pundii, Norgemiut Koruunii kiisalu Sverigemiut Koruunii.

Tamatigut aningaasat DKK nassarnissaat iluarnerusarpoq, ingammik illoqarfiit minnerit nunaqarfiillu ornissaatillugit.
Aningaasanik tigusisarfinni kortit makkua atorneqarsinnaasarput: Visa, Mastercard, Eurocard, Diners, Dankort kiisalu American Express. Pin-kode atorlugu tigusisoqarsinnaavoq.

Illoqarfinni ukunani aningaasanik tigusarfeqarpoq: Nanortalik, Narsaq, Qaqortoq, Paamiut, Nuuk, Maniitsoq, Sisimiut, Kangerlussuaq, Aasiaat, Qasigiannguit, Ilulissat, Qeqertarsuaq, Uummannaq, Upernavik, Tasiilaq.

Kalaallit Nunaanni silap qanoq kissartiginissaa naatsorsuutigissavara?

Kalaallit Nunaat isorartoqimmat kujataata-kitaaniit Kangiata-avannaanut silap pissusaa annertuumik assigiinngittarpoq. Allaat nunap immikkoortortaasa iluanni annertuumik assigiinngissuseqartarpoq, immap eqqaaniinneq imaluunniit kangerluit iluanniinneq kiisalu ulluunersoq unnuaanersorluunniit apeqqutaasarlutik.

Nalinginnaasutut kissassusiliussat missingersuutaannaapput, ukiuni arlalinni nalinginnaasut aallaaviusarlutik. Tikitanni sila missingersukkaniit annertuumik nillernerulluniluunniit kissarnerusinnaavoq.

SILAP KISSASSUSAA CELSIUS ATORLUGU UUTTORTARLUGU

C°	Qaqortoq		Nuuk		Sisimiut		Kangerlussuaq		Ilulissat		Ittoqqortoormiit
	ULLOQ	UNNUAQ	ULLOQ	UNNUAQ	ULLOQ	UNNUAQ	ULLOQ	UNNUAQ	ULLOQ	UNNUAQ	ULLOQ	UNNUAQ
JUNI	9.2	1.3	7.0	1.1	6.8	0.8	13.9	3.3	8.0	2.2	3.1	-2.0
JULI	11.1	3.3	9.9	3.5	9.8	3.3	16.3	4.8	10.3	4.5	5.8	-0.4
AUG.	11.0	3.7	9.3	3.5	9.3	3.3	13.4	3.0	8.6	3.0	6.0	0.1
SEP.	8.0	1.9	6.0	1.4	5.8	0.7	7.5	-1.4	5.1	-0.7	1.7	-3.1
OKT.	3.9	-1.7	1.4	-2.7	0.7	-4.4	-1.8	-9.8	-0.7	-5.9	-4.1	-9.2

(Source: dmi.dk)

SILAP KISSASSUSAA FAHRENHEIT ATORLUGU UUTTORTARLUGU

F°	Qaqortoq		Nuuk		Sisimiut		Kangerlussuaq		Ilulissat		Ittoqqortoormiit
	ULLOQ	UNNUAQ	ULLOQ	UNNUAQ	ULLOQ	UNNUAQ	ULLOQ	UNNUAQ	ULLOQ	UNNUAQ	ULLOQ	UNNUAQ
JUNI	48.6	34.3	44.6	34.0	44.2	33.4	57.0	37.9	46.4	36.0	37.6	28.4
JULI	52.0	37.9	49.8	38.3	49.6	37.9	61,3	40.6	50.5	40.1	42.4	31.3
AUG.	51.8	38.7	48.7	38.3	48.7	37.9	56.1	37.4	47.5	37.4	42.8	32.2
SEP.	46.4	35.4	42.8	34.5	42.4	33.3	45.5	29.5	41.2	30.7	35.1	26.4
OKT.	39.0	28.9	34.5	27.1	33.3	24.1	28.8	14.4	30.7	21.4	24.6	15.4

(Source: dmi.dk)

Issittumiinnermi qanoq pissuseqarnissamut siunnersuutit nalinginnaat sumi nassaarisinnaavakka?

Issittumi Umiarsuarnik Angallassisartut peqatigiiffiat, Arctic Expedition Cruise Operators, AECO, assigiinngitsorpassuit pillugit issittumi angalasunut paasissutissiissummik naatsumik videoliornikuupput, taannalu massuma ataani isiginnaarsinnaavat. Issittumi angalanermut ilitsersuutit amerlanerit AECOp nittartagaani takusinnaavatit.

Timikkut ajutooruma napparsimalerumaluunniit qanoq isumagineqarsinnaavunga?

Illoqarfinni napparsimaveqarpoq nunaqarfinnilu nakorsiartarfeqarluni.

Nakorsaatinik atuisuuguit Kalaallit Nunaanniinninni nakorsaatissannik nammineq nassarnissat innersuussutigaarput.

Kalaallit Nunaanniikkallartut peqqinnissaannut malittarisassast uani atuakkit. Kalaallit Nunaanni niuerniarfissaqarpa?

Kalaallit Nunaanni illoqarfinni pisiniarfiit nioqqutissaallu amerlanaarlugit immaqa tupaallassaatit. Pisiniarfiit ikittuinnaasinnaangaluartut assigiinngitsorpassuarnik nioqquteqarput. Angisuunik ataatsimik marlunnilluunniit pisiniarfeqartarpoq, taakkunanilu atortussaniit immunnut pisiarineqarsinnaasarlutik, allanillu immikkuullarinnerusunik nioqqutilinnik mikinerusunik pisiniarfeqartarluni. Kalaallit Nunaanni niuerniarfik assigiinngitsunik pisiniarfilik siulleq Nuummiippoq.

Illoqarfinni minnerusuni niuerfissatigut periarfissakinneruvoq. Taakkunani imaassinnaavoq ataasiinnarmik pisiniarfeqartoq, nerisassanik, piniarnermut aalisarnermullu atortussanik allanillu pisariaqartitanik taamaallaat nioqqutilimmik. Tamakkunani aamma kortinik allaffissanik kalaallillu sanalugaannik pisisinnaasassaatit. Tamakkunani niuertarfik aamma allakkerisarfittut aningaaserivittullu atorneqartarpoq.
Kalaallit Nunaanni momsimik akitsuusiisoqartanngilaq, nioqqutissalli amerlanerit umiarsuarnik timmisartunillu tikisinneqartarmata akit Europap avannaaniit akisunerulaarsinnaasarlutik.

Kalaallit Nunaanni niuertarfinni akit aalajangersimasuupput isumaqatigiinnikkullu allanngortinneqartaratik. Aqqusinermi nioqqutaasut amerlanerit aamma aalajangersimasunik akeqartinneqartarput. Periarfissinneqartinnak akikillisaaniassanngilatit.

Kalaallit Nunaannut iserniarnermi immikkut ittunik piumasaqaateqartoqarpa?

Danmarkimut isernissannut visa pinikuugukku immikkut Kalaallit Nunaannut visa pisariaqanngilaq.

Danmarkimut isernissannut visa pisariaqartikkukku Kalaallit Nunaannut isernissannut immikkut akuersissummik peqartariaqarnerit maluginiaruk, Kalaallit Nunaata Schengenimi isumaqatigiissummut ilaannginnera tamatumunnga pissutaavoq. Visamik piniarninni Kalaallit Nunaannukarnissat ilanngullugu paasissutissiissutigisariaqarnera maluginiaruk.

Kikkut suullu Kalaallit Nunaanni assilisinnaavakka?

INUIT SUMIIFFIILLU

Kalaallit Nunaanni inuit amerlanertigut inussiarnersuupput assilineqarnissartillu nuannarisarlugu. Taamaakkaluartoq assiliniakkatit aperisakkit, naaggaarnerallu ataqqisarlugu.
Sumiiffiit nalinginnaat, pinngortitaq, pisortat illuutaat innuttallu angerlarsimaffii illut tamatigut assigilineqarsinnaasarput.
Taamaakkaluartoq sumiiffinni nalinginnarni assiliiniartillutit, ingammik Qeqertarsuup tunuani Ilulissani illoqarfimmi avataanilu ukiut tamaasa takornariarpassuaqartarnera eqqarsaatigisaruk. Taamaammat najugaqavissut assilisinnaanerlugit aperigukkit piuminaassinnaapput.

PINNGORTITAMI UUMASUT

Pinngortitami uumasut suulluunniit akornusersornissaat, qunusaarnissaat pinaveersaartaruk attuuaniartarnagillu kiisalu arlaannik iliortinniarlugit nerukkarniartarnagit. Naammagittarlutit utaqqisarit utaqqinerillu nuannersutut misiginiartarlugu – pinngortitami uumasut assiliniarneranni piffissaq iluatsinniartariaqarpat, tikitsiarnermilu piumasannik tamatigut misigisaqarsinnaannginnerit akueralugu.

TIGUSSAASUT NAASULLU

Suulluunniit nassaatit nassaariffiannut aamma inisseqqittakkit, tigussaasut, naasut allallu pinngortitamiittut “alutornartumik assiliniarlugit” nussortarnagit. Pinngortitami piviusuusut nikisinnagit alutornartutut assilisakkit, tigussaasut nikisinnagit illit inissisimanerit allanngotittarlugu timit assiliivillu nikerartissinnaavatit.

ISSITTUP IMARTAANI ISUMANNAALLISAANEQ

Ilisimasortanik ikiorteqarneq
‘Kalaallit Nunaata avataani ilisimasortaqarnissamut peqqussut nr. 1698’, Danmarkimi Imarsiornermut Qullersaqarfimmeersoq naapertorlugu, umiarsuit 250it qaangerlugit ilaasullit tamarmik ilisimasortaqarnissaat piumasaqaataavoq. Tamatumunnga atasut atuakkit uani.

ISSITTUP IMARTAANI ISUMANNAALLISAANEQ

Ilisimasortanik ikiorteqarneq

‘Kalaallit Nunaata avataani ilisimasortaqarnissamut peqqussut nr. 1698’, Danmarkimi Imarsiornermut Qullersaqarfimmeersoq naapertorlugu, umiarsuit 250-it qaangerlugit ilaasullit tamarmik ilisimasortaqarnissaat piumasaqaataavoq. Tamatumunnga atasut atuakkit uani.

Nalinginnaasumik isumannaallisaanerit

Umiarsuit takornariartaatit ilaasumik ilulissanut iigartartunullu qanillattornissaannut angallatit pullattakkat ikaartaatillu atortarnikuuaat.

Taamatut angalanerit assartuinerillu ilaasunut inuttanullu ulorianarsinnaanerat erseqqissartariaqarparput.

Ukiuni kingullerni mallit ilulissat iigartartullu ilanngarneranneersut angallatit kinngusarnerannik kinguneqartarnerat siumortarnikuuarput. Sermip aannerani imeq tasinnguussimasoq pissutigalugu iigartartup ilanngarnerani erngullu supinerani qanittuani takornariat assilitinniarlugit niuneqarsimasut ajutoornerat aamma ajoraluartumik siumornikuuarput.

Taamaammat angallatinik takornariarnerit tamarmik angallatinik akuersissummik tunineqarnikunik, sumiiffimmi pissutsinik sikumillu ilisimasalinnik inuttalinnik ingerlanneqartarnissaat sakkortuumik inassutigissavarput. Iigartartut eqqaanni ilaasunik niusisannginnissaq aamma sakkortuumik inassutigissavarput.

Iigartartut eqqaanni angalassanermi ataatsimut isigalugu naleqquttumik isumannaallisaasarnissaq kiisalu MINNERPAAMIK 200 meteriniit ungasinnerusumiittarnissaq inassutigaarput.

Qanoq ittunilluunniit angallateqaraanni – aamma takornariartaammik angalagaanni – ilulissaniit iigartartuniillu isumannaattumik ungasissuseqartarnissaq inassutigaarput. Ilulissat tassanngaannaq ilanngarsinnaasarput kaajallallutilluunniit. Soorlu aamma iigartartut sermiminerujussuarnik ilanngarsinnaasartut sineriak miilinik arlalinnik ungasitsigisoq tikillugu malinnik angisuunik ulorianartunik pilersitsillutik.

Visit Greenland – Kalaallit Nunaanni Takornariaqarnermut Siunnersuisoqarfik.

ILUATSITTUMIK TALISITSINISSAMUTT ILITSERSUUT

Umiarsuit takornariartaatit Kalaallit Nunaanni talittarfimmut tikinnerat tikilluaqquneqarlunilu nuannaarutigineqartuaannarpoq. Umiarsuit ilaasuilu najugaqavissunit soqutiginartinneqartarput. Taamaattorli iluatsittumik talisitsiniaraanni, umiarsuarmiut, sumiiffimmi takornarialerisut, talittarfimmi pisortaq sumiiffimmilu oqartussat qanimut suleqatigiittariaqarput.

Kalaallit Nunaanni illoqarfiit nunaqarfiillu inukittuararsuuppuut – illoqarfiilluunniit annersaat Nuuk 19.000-it missaannaannik inoqarpoq. Umiarsuaq takornariartaat tikikkaangat, nunaqarfimmi innuttaasut ilarpassuisa suleqataasarnerat eqqarsaatigisariaqarpoq. Umiarsuarmi inuttaasut ilaasuisalu sullinneqarnissaannut sumiiffimmi innuttaasut sullissisinnaasut tamarmik sullissisariaqartarput. Atassuteqarnissavit sivisussusaanut atatillugu tamanna eqqarsaatigisariaqarpoq. Akunnialunni talittarfimmiinnerpit sivitsornerani ilaasutit alutornarnerujussuarmik misigisaqartissinnaassavatit.

Taamaammat aqqutissat allatigullu periarfissat pillugit atassuteqarniarnissat sioqqutingaatsiarlugu sumiiffimmi atassuteqaqatissat ilisimatereerneqarnissaat pisariaqarpoq, toqqaannartumik imaluunniit sumiiffimmi takornarialerisut aqqutigalugit.
Pilersaarutaasunit angalanerup allanngortittarnerisa akuttunngitsumik paasissutissiissutigisarnissaat suliluunniit pingaarneruvoq, tamanna aaqqissuisunut najugaqavissunut aqqutissiuinikkut annertuumik unammillernartoqarsinnaasarmat.
Sumiiffinni aaqqissuisut paasissutissinneqarnerat pitsaasuugangat pitsaanerusumik piareersaasinnaasarmata, takornariartitsisut saaffiginninneri iluarnerusumik kinguneqarsinnaatittarlugu. Sumiiffinni tikitassani aaqqissuisut aamma aaqqissuussaasa allannguuteqarnerannik allanillu paasissutissiissutaat pillugit umiaarsuarni inunnut eqqortunut apuussisarnissaq aamma qulakkeerniartaruk, takornariat piareersimaffigisinnaaniassammatigit.

Kalaallit Nunaanni talittarfinni ilisimasortamik suleqateqanngikkuit, apuutsinnak tamanna emailikkut Kalaallit Nunaanni talittarfinnut nalunaarutigisaruk.

→ AECOp inuiaqatigiinnut innersuussutai

ILISIMASORTANIT SULLINNEQARNISSAQ

‘Kalaallit Nunaata eqqaani ilisimasortaqarnissamik peqqussut nr. 1698’, Danmarkimi Imarsiornermi Oqartussaqarfiup peqqussutaa naapertorlugu, umiarsuit 250-it sinnerlugit ilaasullit, Kalaallit Nunaata imartaani angalatillutik ilisimasortamik ilisimasortaqartussaapput.

Annertunerusumik paasisaqarnerorusukkuit attavissat ataani allaqqasut atukkit.

DanPilot Greenland
Imaneq 1
3900 Nuuk , Greenland
Phone:  +45 63 25 66 33 (24/7 Operations)
greenland@danpilot.dk

www.danpilot.dk

Imaq Pilot – Your local Greenlandic pilotage

Aqqusinersuaq 31
3900 Nuuk, Greenland
Phone: +299 53 92 77
mailto@imaq-pilot.com
www.imaq-pilot.com

PINNGORTITAMIK ILLERSUINEQ & KULTURIKKUT OQALUTTUARISAANEQ

NALUNAARUT

Inissaqarnermut, Pinngortitamut Avatangiisinullu Naalakkersuisoqarfimmit Nalunaarut

Issittumi sumiiffiit ajoquserneqajasuupput kiisalu isorartullutillu takoranneqaat, ilaallu angallavigineqarnikuusaratik, silap pissusaa allanut sanilliullugu ingasannerusinnaasarluni kiisalu assigiinngitsorpassuarnik pisuussutissaqarluni. Tamaani uumassusillit ineriartorluarnikuupput sivikitsumillu aasartarnerani imartaa assigiinngitsunik miluumasoqartarlunilu timmiaqartarluni.

Issittumi uumassusillit nerisaqaqatigiinnerat pisariitsuuvoq arriitsumillu ineriartortarlutik killilimmillu akiuussutissaqarlutik kiisalu inunnit innarlerneqartillutik sivisuumik pissutsit namminneq pilerseqqinniartarlutik.
Taamaammat tumit saniatigut pisariaqanngitsumik akornusiisannginnissaq sissuertariaqarluinnarpoq.

Inatsisit pingaarnerpaat makkua ilagaat:
– Inatsisartut Inatsisaat nr. 29, 2003meersoq, Pinngortitap Illersorneqarnissaa
– Immikkut peqqussut nr. 8, 2009mi martsip 2aneersoq, timmissanik illersuineq
– Immikkut peqqussut nr. 7, 1992imeersoq kiisalu nr. 16 1999meersoq, Nuna Eqqissisimatitaq
– Immikkut peqqussut nr. 10, 2007imi juunip 15ianeersoq, Ilulissat Kangerluata illersornissaa
– Immikkut peqqussut nr. 21, 1989imi maajip 17ianeersoq, Qimusseriarsurmi eqqissisimatitaq.
– Immikkut peqqussut nr. 4, 2010mi apriilip 12ianeersoq, Ivittuuni Kangilinnguamilu sumiiffiit eriagisat
– Immikkut peqqussut, nr. 11, 2005imi apriilip 19ianeersoq, Uunartup qeqertaata Nanortallip eqqaaniittup allanngutsaalinera
– Immikkut peqqussut nr. 11, 2008mi apriilip 17ianeersoq, Kitsissunnguit allanngutsaalinera
– Immikkut peqqussut nr. 18, 1998imi novembarip 1ianeersoq, Akiani qeqertap, Nuup Kommunianiittup allanngutsaalinera

Animation atorlugu AECOp takornarianut ilitsersuutaa Vimeomiittoq uani isiginnaaruk, Issittumi Angallassisartut Peqatigiiffiianneersoq (AECO) on Vimeo.

NALUNAARUT

Kalaallit Nunaanni Katersugaasiviup Allagaateqarfiullu Nalunaarutaa

Kulturikkut Oqaluttuarisaanermut atatillugu Allanngutsaaliineq pillugu Kalaallit Nunaanni Inatsit naapertorlugu, eqqaassutissat inuit sanaavi, soorlu ilivitoqqat, illukut, piniarfiusarnikut, piffissami nutaanerusumi atorneqartartut ilanngullugit, inatsisitigut allanngutsaalisat tamarmik aserorneqarnissaat innarlerneqarnissaallu sakkortuumik inerteqqutaavoq. Suulluunniit sumiiffinni illersukkaneersut katersornissaat inerteqqutaavoq. Inoqarfiusimasuni ilivitoqqat aamma inatsisitigut illersorneqarput. Tammajuitsussarsiorluni ilivitoqqat passunneqarnissaat, ujarattaasa ilamerngisa imaluunniit ujarattat ilivitsut saarngillu il.il. katersorneqarnissaat sakkortuumik inerteqqutaavoq. Inatsisinik taakkungannga unioqqutitsineq pinerlunneruvoq pineqaatissiissutaasinnaallunilu.

Inoqarfiusimasunukassatillutik allanulluunniit oqaluttuarisaanikkut eriagisanukassatillutik umiarsuit ilaasuminnik qulaani allassimasut naapertorlugit pissusilersornissaannik paasissutissiisarnissaat sakkortuumik inassutigaarput, tamatumuuna sumiiffiit tamakkua innarlerneqarnissaat pinngitsoorniarlugu. Kalaallit Nunaata oqaluttuarisaanerata immikkuulluarissup allanngutsaalinissaanut ikiortigut.

Atassuteqarfissaq:
Nunatta Katersugaasivia Allagaateqarfialu
P.O. Box 145, DK-3900 Nuuk, Greenland
Oq: +299 322611, Fax: +299 322622
nka@natmus.gl | www.natmus.gl

Arfernik alapernaanneq

Arfernik alapernaannermi qinnuigaatsigit malittareqqusat makkua maleqqullugit.

Atassuteqarfissaq:
Nunalerinermut, Imminut Pilersornermut, Nukissiutinut Avatangiisinullu Naalakkersuisoqarfik
P.O. Box 1614, DK-3900 Nuuk, Greenland
Oq: +299 345 000, Fax: +299 325286
NNPAN@gh.gl | www.naalakkersuisut.gl

Timmissanik alapernaanneq

Timmissanik alapernaannermi qinnuigaatsigit malittareqqusat makkua maleqqullugit:

Atassuteqarfissaq:
Aalisarnermut, Piniarnermullu Naalakkersuisoqarfik,
Imaneq 1A, 701 Postboks 269, 3900 Nuuk,
Oq: (+299) 34 50 00, Fax: (+299) 32 47 04
apnn@nanoq.gl

ILULISSAT qanillilLUGIT ANGALANERMI SIANIGISARIT

Ukiuni kingullerni – ingammik Ilulissat kangerluani – najugaqavissut siumortarnikuuaat, umiarsuit takornariartaatit ilaasuminnik assiliisitsiniarlutik iluliarujussuarnut qanillivallaarujussuartartut.

Umiarsuit naalagaat sakkortuumik qinnuigaagut taamatut Ilulissat kangerlanni ilulissat qanillisaqqunagit. Qaninnerpaamik 900 meterinik qanilleqqussut unioqqutikkaanni umiarsuarmut ilaasut inuttallu uloriaqartorsiortinneqarsinnaapput.
Tamatuma saniatigut aamma imaani takusassarsiornermi umiatsianik pullattakkanik ikaartaatinillu ilulissanut QANILLINNGINNISSAAT innersuussutigaarput.

Najugaqavissut takornariartitsisartut atorluartarnissaat innersuussutigaarput, tamakkua sumiiffimmi pissutsit ilisimammatigit angallassinissaminnullu qullersanit akuersissummik pinikuullutik.

Tamanna aamma najugaqavissunut iluanaarutaassaat taakkualu umiarsuarnut takornariartaatinut atatillugu nikerartumik aningaasarsiorsinnaanerminnik tusaamaneqarnerannut ataatsimut isigalugu iluaqutaassalluni.

Umiarsuit takornariartaatit KIISALU angallassisartut malittareqqusanik tamakkungannga unioqqutitsisartut unioqqutitsiuartillugit, sissuigassat pillugit ilaasunut paasissutissiisarnissaat sakkortuumik inassutigaarput.